uusi tärkeysjärjestys

Hyvää lauantaita! Mulla lähti aamutreenit käyntiin combatissa tänää :) Ressasin koko viime yön kaikkia työhommia, enkä oikei saanu sen takia nukuttua. Kattelin kelloa pitkälle yli puoleenyöhön ja sit taas 3 aikaa heräsin ku muistin, mitä kaikkia juttuja on tekemättä ennen maanantaita ja sitten, kun vihdoin nukahdin uudestaan, nii kävipä sitten niin, että heräsin herätyskelloon 45 min ennen combatin alkua. Laitoin siis kellon ihan vain varmuuden vuoksi soimaan 9:30, kun combat alkoi 10:15. Olipas outoa oikeesti herätä kiireellä (ja niin myöhään!) lauantaiaamun reeniin. Yleensä oon vedelly jo aamupuurot hyvissä ajoin naamariin ja odottelen reenivaatteissa, että koska saa lähtee salia kohti. Mutta tänää vedinki sit kiireesti reenikamat päälle ja tein puuronki mikrossa. Tavallisesti viikonloppuisin siis hemmottelen itseäni edes sen verran, että keitän puuron kattilassa, kun siihen on arkiaamuun verraten paremmin aikaa :) 
No, mutta kiire tai ei, pääasia, että pääsin reenaa. En oikeesti tiiä, kuinka hulluks tässä vielä tulis, jos ei olis jotain näin hyvää keinoa unohtaa kaikkea ressiä. Siellä salilla huhkiessa tai combatissa taistellessa unohtuu vaan kaikki muu ja pääsee nauttii jostain, mistä oikeestioikeesti tykkää ja sen päälle saa vielä hyvän fiiliksen :) Mun kehossa on tässä pari viikkoa ollu varmasti nii paljon stressihormoneja, että ilman liikuntaa olisin varmaa ihan rikki. Mut nyt sain taas lisävoimia ja kokea edes hetken, että elämässä on oikeesti muutaki ku työt ja työressi – kiitos bodycombatille!
Oon oikeestaa koko viikon odottanu, että pääsisin combattii. Keskiviikkona oli tän viikon eka mahdollisuus, kun oli suunniteltu jumppapäivä, mutta lähettiiki sit kamun kanssa attackii. Torstaina oli myös jumppapäivä, mutta silloin samainen kamu ylipuhui mut bodysteppiin. Perjantai puolestaan oli salipäivä, joten olis kyllä melkosesti harmittanu, jos olisin nukkunu onneni ohi tänää, kun vihdoin koitti combattipäivä. Combatista on tullu tän uuden ohjelman myötä mun ehkä uus lempparilaji. Tähän asti attack on pitäny aina paikkansa ykkössijalla. Mutta salinvaihdoin myötä moni asia on muuttunut, ja combatista vaan löytyy enemmän hyviä ohjaajia ja paremmat tunnelmat. Musiikit ja koreot on kyllä molemmissa kivoja, mutta nehän ei yksistään tee hyvää tuntia. Ja tällä hetkellä ainaki combatissa on paremmat fiilikset ja energisempää meininkiä! En olis aikasemmin koskaan uskonut, että näin käy, koska attack on ollu mulle niiiin sydämenasia. Mutta tällä hetkellä mä suunnittelen joka viikolle ekana vähintään yhden combatpäivän ja pohdin jopa combathanskojen ostamista :D
Myös toi salitreenaus on voinu vaikuttaa jumppien lempparitärkeysjärjestyksen muuttumiseen, sillä esimerkiksi torstaina mut sai oikeesti ylipuhua bodysteppiin, vaikka olin siis jo salilla paikanpäällä. Kyse ei ollu siitä, että olis pitäny ylipuhuu reenaa, vaan siitä, että olisin mieluummin menny tekee salille treenin ku sinne steppiin steppaileen :D WTF? siis minä – vannoutunut les mills -fanittaja? kyllä. Siinä ovella vielä yritin puhuu kamua, että mentäis mieluummi salille.. Ehdotin myös kompromissia, että mentäis tekee alkulämppä steppii (esim. biisit 1-5) ja sitten salille? :D No ei käyny kamulle, nii suostuin sitten steppaileen. Mutta asiathan ei toki oo näin yksioikoisia. Pidän edelleen stepistä ja paljon pidänkin. Tällä kertaa ohjaaja oli kuitenkin vaihtunut sijaiseen. Ja kyseessä oli sijainen, joka tekee mut hermoraunioksi soittamalla musiikkia niin hiljaa, että vaikka nyttekin olin kauttimen edessä, en saanut musiikista mitään tehoja tai fiiliksiä. Sanoinkin asiasta, mutta hiljaisella pysyi. Aika turhauttavaa. Ja sen lisäksi siis olin menossa bodystep athletic -tunnille, mutta sijaisen myötä saatiin myös unohtaa atleettinen osuus ja vaihtaa se partyyn ja speediin. Jippii joo. Niin olisin sitten paljon mieluummin mennyt tekemään kunnon treenin salille, kuin löysäilemään ja ärsyyntymään steppiin. Mutta kamun mieliks menin, ja saipaha ainaki irvistellä ja viestitellä kaikenmoisia merkkejä peilien kautta :-D
Mutta juurikin tässä hetkessä mun tärkeysjärkkään kuuluu ykkössijalla salitreeni ja bodycombat, kakkossijalla attack ja kolmossijalla steppi. Näiden perässä tulee sitten muut lajit, joissa kulutan aikaani. Saa nähä, muuttuuko mieli ku alkaa miksaukset pyörii ja fiilingit muuttuu taas nostalgisemmiks! Ja mikä tän lauantaikirjoituksen syvempi merkitys olikaan. Niin en tiiä :D Halusin nyt vaan kertoa teille mun erilaisesta lauantaiaamusta sekä siitä, että treenaus oikeesti on taas todistetusti parasta ressinpoistolääkettä ja myös siitä, että mun lempparijumppatärkeysjärkkä on vähä muuttunut. Ja jotta mikään ei olisi liian selkää, haluaisin käydä vähä uusilla alueilla les millsin suhteen ja mennä taas pitkästä aikaa jamittaa. Oon koittanu puhuu treenikamui ympäri diskoilee mun kans, mut saa ny nähä. Jos se meniski diskoilun piikkiin eikä siihen sähläykseen ja itteensä hermostumiseen, kun ei osaa :D Ilmoittelen, jos päätän tässä lähiaikoina lähtee kokeilee bodyjamii!
Milla

2 vastausta artikkeliin “uusi tärkeysjärjestys”

  1. Vitsit kun luen näitä sun kirjotuksia, niin tekee niin mieli itekin alottaa kuntosalilla treenaminen!! :) Onneksi liikunta auttaa ressiin!!! Tsemppiä!!

  2. Hyvä, että oot nukkunutkin kunnolla. Kyllä se vaan niin on, että stressaaminen alkaa väsyttämään jossain vaiheessa.

    .Anne

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta