lepoa vai laiskuutta?

Moi! Tänää väsymyksen ja laiskuuden välinen ero oli vaikeasti havaittavissa. Olin työpäivän jälkee suunnittelu attackia, mutta koska mulla meni töissä pidempään kuin piti, niin en raaskinut jättää koiraa koko illaksi yksin (eli käydä ennen attackia vaan pyörähtämässä kotona ja lähteä taas).. Niin siirsin sitten ajatuksissani jalka-ojentajareenin huomiselta tälle päivälle – sali kun on nopea ja lähellä kotia :) Ei kuitenkaan jotenki iskenyt heti? Kävelin koiran kanssa ympyrää ja arvoin mielessäni, että meenkö salille vai pidänkö lepopäivän. Jotenki haukotutti kauheesti ja vähä jumitti sieltä sun täältä, nii mietin, että jos oonki vaa lepopäivän tarpeessa…
Oon koittanu harjoitella oman kropan kuuntelemista, koska treenaan kuitenki aika paljon ja määrien lisäksi treenaan useimmiten aina kovaa. Olisi järkevää pitää silloin tällöin kevyempiä viikkoja ja salitreenin ja kovasykkeisten jumppien lisäksi käydä kevyemmillä kehonhuoltotunneilla. Lokakuusta asti oon vaa sairastellu säännöllisesti (3-4 viikon välein), niin oon kokenu ne jo tarpeeks kevyiks viikoiks ja siks kaikki treenit on pitkän aikaa kulkenu kovalla intensiteetillä – tyylillä siis kaikki tai ei mitään. Tänää mun oliki tosi hankala päättää, oonko vaa levon tarpeessa vai harmittiko mua se attackin peruuntuminen nii paljon, että laiskuttani en sitten olis halunnu salillekaan lähteä.. Tiiättekö sen tunteen, kun ei tiiä et pitäskö reenaa vai ei ja sitten ku ei oo enää varma et mitä haluaa ja mikä olis järkevää :D?
No, eniveis mä päätin lähtee kokeilee huomiselle suunniteltua jalka-ojentajareeniä salille. Päätin mielessäni, että jos ei kulje, niin voin tehdä pelkästään jalat tai pelkästään ojentajat ottamatta asiasta sen suurempia paineita – onhan tässä koko viikko taas aikaa treenata :) Mutta kuinka ollakaan, vedin ehkä parhaan setin ikinä! Tai olin jotenki niin keskittyny siihen treeniin, että en huomannu yhtää kattoa ajan kulua. Elin koko treenin ihan flowssa! Katoin vaa sykemittarista tauot kohilleen, ei yhtää liikaa tai liian vähän. Tuli taas semmonen hyvä tekemisenmeininki ja hiki päälle :) Ja fiilis oli hyvä ja vaikka oli maanantai, nii pääsin tekee kaikki liikkeet just sillai kun olin suunnitellu! Tein jopa ekstrana ojentajille ranskalaisten parina dippejä ja vikaks push downit oli semmosta tärinää että! Jopa itserakkaasti vähä ihailin itseäni peilistä :D Olin nii yllättyny, että pystyin kasaa ajatukset nii hyvin ja sain tehoja irti, vaikka ennen treeniä oli ihan eri fiilis. Hitsi ku sais kuvan siitä tärisevästä lihaksesta niiden vikojen toistojen (ja sarjojen :D) kohdalla, haha :D Se oli hianoo! (ainaki omassa päässä, en tiiä näkykö oikeesti ulospäin)
Ja sitten vielä kuva ja kuvateksti aiheesta, joka ei liity tähä tekstiin mitenkään :D Mutta jessus, ootteko maistanu noita miniluumu-/kirsikkatomaatteja tässä tammi-helmikuussa? Ne on ihan sairaan makeita ja hyviä! Ostin viikonloppuna alkuviikon tarpeiksi noita rasioita, muta kuinkas ollakkaan. Ainut rasia, jossa on jotain jäljellä, on töissä :D Mut vois sitä pahempiaki himoja olla nii en valita. Suu vaan on ihan rakkuloilla ku oon kai vähä yliherkkä noille kuitenkin…… :D

tyhjä

Milla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta