paluu treenirintamalle, osa 190

Nyt on päästy taas reenien pariin! jee! Tää aamu alettiinkiin vähä eri tavalla kun yleensä… Mulla on aina tavallisesti aamuisin ihan kamala nälkä, kun herään. Ja aamupala onkin mun lemppariateria päivässä :) Nyt kuitenkin, kun oon ollut pari päivää liikkumatta ja syömättä nii säännöllisesti nii mulla ei ollu aamulla nälkä. Päätinpä sitten käydä niinsanotulla aamuaerobisella kasvattamassa ruokahalua. Menin töihinkin vasta 8:20 bussilla nii aikaa oli enemmän kuin tarpeeksi. Mun aamuaerobinen tarkoitti siis käytännössä ripeätahtista kävelylenkkiä tyhjällä vatsalla (eli suoraan sängystä) ja kestoa lenkillä oli 45 minuuttia. Mun käsityksen mukaan aamuaerobisten hyöty (rasvanpoltto) virallisesti tulee vasta säännöllisyydestä (min.4xvko?), eivätkä ne omalla kohdallani tavallisesti edes onnistuisi – koira kun tykkää mieluummin viettää sen 45minuuttia tossa pihassa paikallaan haistellen :D Ja mäkin tykkään polttaa sitä rasvaa Lm-jumpissa ennemmin :D Tällä hetkellä koira on kuitenkin hoidossa, nii sen vuoksikin päätin käyttää tällaisen erilaisen mahdollisuuden hyödyksi. Tavoite oli siis saada nälkä aikaiseksi, jotta aamupuuro olisi entistä nautinnollisempi. Ja tulihan tossa riuhtoessa ihan lämminkin, että hyvä olo tuli kaupan päälle :)

Lähdin liikkeelle siinä kuuden jälkeen ja oli vielä ihan pimeetä ja kilpaa aura-autojen kanssa mentii kadun puolilta toisille :-D Mut sitten aika pian 6:20 jälkeen musta taivas muuttuikin jo sinertäväksi ja tuli jotenki nii siisti fiilis, kun oli jo ite huhkimassa pitkin metsiä silloin :D Kuulokkeista soi Alex Kunnarin Sweet melody. Tuli siitä ihan viime kesä mieleen ja jotenki semmonen hyvä fiilis, että kyllä se kevät kohta jo tänneki koittaa :) Ihan kohtuu ripeetä tahtia meninki sitte koko lenkin: kesto 47min keskisyke: 127 maksimisyke:148 kulutetut kalorit:302. COOL :)
Työpäivän jälkee sykin innoissani et vihdoin pääsen taas salille pumppailee ja niinhän meninkin. Tosin pumppailu ei ollut ihan niin kevyttä meininkiä, kuin olisin toivonut. Tai en toki toivo, että reeni olisi liian helppoa. Mutta nyt kaikki tuntui yliraskailta :-D Raahasin jalkaprässiin 25kg levyä ja meinasin läkähtyä sen alle! haha. Mun syke oli jotai 150 jo siinä ku rahtasin niitä painoja sinne koneeseen :D Oon viime aikoina prässäilly jollain 120-130-140kg vähä riippuen sarjojen määristä ja toistomääristä – tietenkin :) Sekään ei oo kovin paljon, mutta uskon, että kehitystä tapahtuu, kun vaa jaksaa usein käydä haastamassa itseään. Mutta mitäs tänää :D No, latasin lämppäkierroksen jälkee 110kg ja oli niin työn ja tuskan takana koko setti, että sillä vedin kaikki kierrokset. Jalat vaa täris ja polvet alko sheikkaa ja tuskanhiki nous ihan liian ajoissa pintaan. Jalat oli ihan muussia!! Ei vaa noussu nyt hyvin nii ei voi mitää. Viime viikon jalkareeni tais jäädä väliin, kun oli se keuhkovamma, mutta ei niiden voimien luulis näin pian hiipuvan :-D hehe. Ehkä tuntuma oli kuitenkin se, että jalat meni liian pian liian hapoille, kun ei oo hetkeen niillä taas mitään tehnyt. Ens kerralla menee kyl taas toivottavasti ne normipainot!
tauon jälkee taas lempparipuuhissa – salivihkon täyttöä ja käyttöä :)
Milla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta