perjantai on pahin

Perjantai-illan kuulumisia pt-projektin tiimoilta. Ensimmäinen arkiviikko sujui suurinpiirtein hyvin treenien ja ruokailujen osalta. Arkityö helpottaa paljon ruokailujen etukäteen suunnittelua, ja treenit rytmittää iltoja. Tällä viikolla oon kyllä treenannut aika vähän. Mutta se vähän, mitä oon tehnyt, oon tehnyt huolella. Viiteen päivään mahtuu siis ainoastaan kolme salitreeniä. Kolme treenipäivää ja kaksi täyslepopäivää. Oli niin raju se sairastelukierre, joten ajattelin, että iisi alku on nyt tärkeä, jotta ei oteta taas takapakkia. Ja vaikka riehumisjumpat on nyt jäänyt tältä viikolta toistaiseksi tekemättä, niin salitreeneihin oon panostanut ihan täysillä. Ja se kyllä tuntuu kropassa :D Joka paikka jumissa. Treenejähän mulla on nyt projektin aikana neljästi viikossa salin puolella. Niistä kolme oon nyt tehnyt, ja huomenna vielä rinta-hauistreenin kimppuun :) Treenit on siis sujuneet oikeastaan tosi hyvin. Ei mitään valittamista, mutta ei mitään suurta hypetystäkään. Toivon kyllä, että  jotenkin saisin vielä  noista salitreeneistäkin sellasta treenieuforiaa irti, mitä jumpat mulle antaa. Välillä sellainen tuleekin, enhän mä muuten siellä olis jaksanu näinkään pitkään käydä. Mutta tällä viikolla on ollu aika tasasta suorittamista. Kovaa keskittymistä ja tehokasta tekemistä, mutta ei mitää riemunkiljahduksia oo kyllä silti ollut.. Kai se tästä vielä iloks muuttuu, kun tulee kaikki uudet liikkeet tutuksi ja ne alkaa tuntua enemmän omilta :)?
 
stressitonta5
 
Ruokailut on myös mennyt maanantaista torstaihin tosi hyvin. Viis ruokailua päivässä ja treenipäivinä palkkaria treenin päälle. Sillä on menty. Ja vaikka mä aluks pelkäsin nälkää, nii sitä ei oo kyllä liian paljon ollut. Sillain sopivasti. Ja ruuat on maistunu, joskin mun mielikuvituksella on vielä paljon tekemistä edessä, jotta saisin ruoista oikeesti hyvän makuisia. Onneks saan kaverin taas kyläilemään viikonlopuksi, ehkä me yhdessä kokkaillaan jotain maukasta hyvää ja saan jotain vinkkejä perusruokiin liittyen :) Oon nii huono ite miettii mitää ruokahommia, kun syön muutenkin aina tosi tylsästi ja yksinkertaisesti. Saati sitten nyt, kun ruokavaliosta on ’puhdistettu’ moni ylimääräinen höttö pois :D Se vähäinenkin, mitä joskus käytän. 
 
Mutta tosiaan otsikonkin mukaan perjantai on pahin. Mulle ainakin. Oon jo pitkään huomannut itestäni, että oon perjantaisin tosi väsynyt työviikon jälkeen. Vaikka en normaalisti nuku päikkäreitä, nii perjantaina saatan töistä tulla vaan kotiin nukkumaan ja sen jälkeen horrostaa viltin alla telkkaria kattomalla ja odottaen, että vois mennä jo yöunille :D Perjantai onkin mulla pitkään ollut lepopäivä treenistä. Kun tiiän etukäteen, että silloin ei vain kulje. Tänään menin vielä avausvuoroon töihin. Pääsin kuitenkin niin ajoissa töistä, että menin suoraa sieltä salille! Harvoin on mahdollista, mutta tänää oli :) Ja puoliltapäivin oli vielä virtaakin koneistossa. Mutta se, mihin hektinen työviikko ja väsymys vaikuttaa mulla, on ruokailut. Mun ei meinaan yhtään, ei niinkun yhtään, tehnyt mieli syödä mun lämmintä lounastani tänää. En vaa pystynyt. Vaikka oli nälkä, nii ei uponnut. Niinpä söin vaan salaatin. Ja onneks mulla oli työpaikan eväskorissani tonnikalaa mukana, nii lisäsin sen sitten salaattiin. Poikkeus nro. 1 oli siis tässä. Ei suuri, mutta ensimmäinen kohta, jolloin en syöny sitä mitä pitäis. Ja kyllä mä tiedän, että tästä ei oo mitään haittaa :D Päinvastoin. Omalla tietämykselläni voisin luulla, että jossain vaiheessa lounaalta vähennetään hiilareita pois, koska niitähän on tärkeämpi syödä sitten treenin jälkeen päivällisellä. Ja rasva varmaankin palaa paremmin, jos juuri ennen treeniä ei oo vetänyt hiilaritankkausta? En tiiä. Luulen. Mutta poikkeukset ei jäänykään tähän, vaan niitä mahtui ihan kaksin kappalein tähän päivään. Nimittäin en voinu tänää vastustaa kahvihuoneessa leijailevaa appelsiinin tuoksua. Ja söin sitten itsekin yhden. Kylmä, mehukas, raikas appelsiini on vaan niin hyvää, ja mä en vaa voinu vastustaa kiusausta :D Mielessäni selitin itselleni, että ei yksi appelsiini voi mitään suurta pahaa tehdä. No, ei se järjellä ajateltuna voikkaan. Mutta kuinkahan tässä käy, jos jokaisen houkutuksen kohdalla perustelen vaa itselleni, että ei tää nyt mitää haittaa, haha :D Saas nähä. Me palataan ens viikolla ruokalistan pariin ja muokataan sitä mun mieltymyksiä vastaavaksi, joten täytyy sitten kysellä, olisko mun mahdollista saada hedelmiä mukaan päiviin, kun niistä niin kauheasti tykkään. Normaalistihan jos ostaa pt:ltä palvelun, nii saa varmasti alusta asti täydelliset ohjeet, mutta koska oon tosiaan projektiurheilija, ja myös tämä pt vasta harjoittelee ja kouluttautuu ammattiinsa, on luonnollista, että asioita hiotaan matkan varrella hyvinkin paljon.
 
Miten meidän yhteistyö sitten on sujunut? Sanoisin, että ihan kivasti. Mulla tuli hivenen mini-ihminen olo, kun salilla kuljiin sellasen vajaa 2 metriä pitkän jääkiekkoilijan kokoisen ukon perässä salilla. Ei mun olkapäätkää näyttänyt enää yhtää niin isoilta, hihi :D Mutta oon saanut muunmuassa sellaista palautetta, että on jopa ”harmi, kun oon niin itseopiskellut aiheesta, koska nyt pt:n ei tarvii käydä ihan perusteita läpi treeniin ja ruokailuun liittyen”. No, ei huono mulle kuitenkaan. Sen lisäksi mun asennetta on kehuttu hyväksi. Ja oon myös saanut itseäni valtavasti ilahduttaneen kommentin, että mun tekemisestä kuulemma näkee, että oon ennenkin treenannut. Cool. Ja mikä mua jännittää yhteistyössä, niin saakelin kovat treenit. Oon aika herkkä, ja jos säikähdänkin kun mua käsketään tai viedään kovasti omien mukavuusalueiden ja rajojen ulkopuolelle. Alan vaikka itkee :D Hui! No, ens viikolla mennään taas yhdessä treenaa. Ennen sitä aijon tehdä huomisen salitreenin täysillä ja sitten pari-kolmepäivää jumpata ja jamittaa paljonpaljon <3
 
oikein kivaa viikonloppua! :)
Milla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta