jammin’ the rest of my life

Tällä onnenviikolla oon poikkeuksien vuoksi päässyt nautii kolmesta bodyjamista! Ja miksi se on niin hienoa, nii mun on ylipäänsä tosi hankala järkkää itteni tonne meijän jameihin, koska ne menee vähä huonoihin aikoihin. Viikon eka menee heti maanantaina klo 17:15. Ajallisesti toi siis on ihan hyvä aika, koska ehdin sinne töiden puolesta kaikista muista paitsi iltavuorosta, eli ainoastaan joka neljäs viikko jää väliin. Mutta maanantain probleema on se, että viikon ainut hyvä attacki menee samaan aikaan, prkl! :D Ja mun kamut käy siellä attackissa, nii oon joka viikko kauheessa ristipaineessa, ku haluisin mennä jamii mut haluisin myös mennä attackii ku siellä on kamut ja hyvinä versioina kumpiiki menee nii vähä! Ääh. No Seuraava jami menee heti tiistaina, mutta se menee jo klo 16:15, eli töiden puolesta mä ehdin sinne vain kerran neljässä viikossa, ainoastaan aamuvuoroista siis. Kolmas jami menee sitten perjantaina klo 11:15,eli arkityöläisenä mun ei oo mitää mahista päästä sinne ikinä. Ja koska tää on ollut onnellisuuden huipentumaviikko, nii mä oon päässyt siis todellakin jokaiseen edellämainittuun jamiin tällä viikolla!<3 Ai miten se on mahdollista? Maanantaina olin aamuvuorossa, tiistaina koira oli syyslomalla nii ehdin suoraan välivuorosta 15:30 jamiin (normaalistihan en koskaan voi mennä suoraa töistä reenaa) ja perjantaina mä sain yllärinä vapaapäivän töistä, kun mulla oli pitämättä yks semmonen nii toki lähin jammailee! How cool is that!? Ihmeitäkin tapahtuu ja mullaki on joskus jopa ekstratuuria matkassa.
 Kolme jamia tosiaan takana ja tunnelmatkin on olleet sen mukaiset =)) Yksinkertaisesti ilmaistuna mä oon vaan niiiin onnellinen siellä tunnilla ja tunnin jälkeen. Ne fiilikset on niin huikeita! Mun yhellä kamulla meni jo hermo melkein, ku hehkutin onnellisuuttani :D Se vaan tokas, et aina sä oot jotenki niin onnellinen. Mutta hitto! Emmä osaa kuvata sitä tunnetta paremmin. Se vaan on niin arjesta irtauttavaa, nautinnollista, tehokasta, hyvää musiikkia, onnistumisen kokemuksia. Jonkinlaista fitness magicia. Noissa hyvissä jameissa soi musiikki ihan punasella koko tunnin, ja kun tää nykyinen ohjelma on jäätävää  basson kanssa bailausta alusta loppuun saakka, nii en vaa vois olla oikeammassa paikassa! Vaikka nykyinen attacki on myös tosi kiva, nii tällä hetkellä mun on myönnettävä, että jami menee senkin edelle. Hihiii. Se on vaan niin hyvä! Ootteko samaa mieltä? Oon koittanut kaikinkeinoin suostutella mun treenikamui mukaan kokeilemaan, mutta edelleen on aika hiljaista sillä saralla. Yks on lähteny. Onneks se sentään innostui ;) Hitaasti mutta varmasti mä kokoan oman bailuporukkani. Be aware! ;)
Mikä jamista sitten tekee niin perhanan ihanaa, että tätäkin kautta yritän salaa vakuuttaa treenikamuni mukaan. Joo moi, ehkä luette tätä! ;) Musta kaikista parasta on se, että tunnilla ei tehdä mitään lihaskuntoa. Saa vaan riehua, heilua, hengailla, tanssia sydämensä pohjasta, eikä tarvii kärsiä mitää tylsiä lihaskuntobiisejä. Ne on nimittäin mun inhokkeja attackissa ja combatissakin. Eniten tykkään vaa heilua musiikin vietävänä. Ja jamissa se on nimenomaan tarkoituskin. Koko tunti aerobista riehumista. Tosi hyvää vastapainoa myös mun salitreeneille. 
Ja sitten tärkeä asia myöskin – musiikki. Ne biisit on vaa niin meneviä, että ei mitää järkeä! Mä rakastan tollasia bassoeditremixejä niin kovasti, että en voi uskoa todelliseksi, että jamissa niitä menee tunti putkeen. Okei, onhan siellä välissä jotain normiversioitakin, mutta en anna sen haitata. Kun neki on kivoja. Niinku vaikka heti ykkösbiisi :D Ai hitsit, mikä basso!<3 Jamissa on myös erityisesti semmonen musiikista nauttimisen kulttuuri. Vaikka attackissakin voi hyvin fiilistellä musiikkia (ja teenkin sitä paljon), nii jamissa se on nimenomaan tarkoitus! Kuunnella niitä biittejä, ja pomppia niiden tahdissa. hihii. Ihan parasta. Ja nyt kun koreoihin tulee joka viikko lisää extraliikkeitä, nii niistä biiseistä oikeesti saa irti vieläkin enemmän. Esim. tossa Aviciin biisissä (alla) kun aletaa tehdä sitä askellusta nii sitä ennen tuleekin se hyppy ilmaan ja samaan aikaa joku lautanen siellä taustalla iskee tahtia! Kuunnelkaa vaikka kohta 2:26 jos ette hokannut, mistä puhun. Ja kohdassa 5:14 niitä sähköshokkiliikkeitä :D hihi. En tiiä, mikä sen liikkeen nimi oikeesti on, mutta ite näytän lähinnä siltä ku jonkun sähköiskun olisin saanu, ku sitä koitan vääntää :D Ja mä teen tätä biisien hifistelynautiskelua muissakin lajeissa tosi paljon, mutta jamissa on ihanaa kun sitä varten on oikein suunniteltu fiilistelykohtia! (attackissa siis esim. nykyine kolmosbiisi on oikein fiilistelybiisi, kun siinä tulee eri kohdissa semmosia fiilistelypiikkejä. Kuunnelkaa vaikka Joelina drews – m.i.a basslouder remix. kohdassa 1:36 tulee se bbbbb basslouder rrremix ♡ ja esim. kohta 4:13 toi bassorytinä on vaa nii hyvä !! Saa superia lisäfiilistä kun kuuntelee niitä tarkasti) Mutta se attackista. Jamissa saan toteuttaa itseäni musiikkihifistelijänä. Ja se on ihanaa.
Pakko myös hehkuttaa mun paria suosikkikipaletta nykyisessä jamissa. Hihiii. Mä en vaa kestä kuinka hyvä toi Nikki Williamsin biisin Fedde le grand remixi on!<3 Tekee mieli vaa jammata täysiä koko biisi, vaikka tässä vaiheessa harjoitellaanki vielä sitä yhtä osaa siihen koko sarjaan. Oon sentää onnistunu jo vähä vetkuttaa jalkojakin koreon mukaiseen suuntaan, ettei vaa mee käsillä huitomiseks ne uinti- ja pyörittelyliikkeet. Huomaatte muuten varmaan, että en todellakaan tiedä yhdenkään jamiliikkeen oikeea nimeä :DD haha. No, ehkä tiiätte kuitenkin, mistä puhun. Tai jos ette tiiä, nii tulkaa mun kans testaa ens maanantain jamiii! Ja jos sanotte nyt, että ette tuu, nii kuunnelkaa toi alla oleva biisi ja miettikää uudestaa.

Ja pakko nyt vielä sanoa loppuun kaks sanaa tosta vikasta biisistä. Menee oikeesti kylmät väreet sen aikana joka kerta. Siis joka ikinen kerta! Se on ihan huikee biisinä, ja siihen liitettynä toi jamitunnin tunnelma, nii en keksi montaa parempaa paikkaa viettää arki-iltoja. Aivan ihanaa – suorastaan täydellistä!<3 Kuunnelkaa ny!

Ja jos jotain kiinnostaa tietää jamin tehoja sykemittarista, nii keskisyke on yleensä noin 150-160 ja maksimi  180-190, että ihan samoja lukemia kun attackissa ;) Yllättikö?

Milla

3 vastausta artikkeliin “jammin’ the rest of my life”

  1. Mua on aina harmittanut, ettei omalla salilla mee bodyjamia ja voin muuten kertoa, että tän tekstin lukemisen jälkeen harmittaa VIELÄ enemmän! :D Kuulostaa kyllä ihan huipulta ja aattelin käydä testaamassa SATSilla sitä joku kerta :) Mitä muuten tykkäät sh’bamista?

    • haha voieiii! :D mun tarkoitus oli saada kyllä nimenomaan noita fiiliksiä lukijoille, mutta en tajunnutkaan, että eihän tota jamia tosiaan mee kaikkialla :/ höh. Onneks sulla on kuitenkin ilmeisesti mahdollisuus käydä satsilla kokeilee sitä! Mee ihmeessä, se on ihan maagisen huikeeeta! <3 En oo niinkään sh'bamista innostunut. Pari-kolme kertaa vuodessa käynyt siellä, ja kyllä siitä tietysti innostuu sen 45minuutin ajaksi, mutta en ehkä säännöllisesti tuu koskaan siellä käymään.. Siellä vaihtuu mun makuun liian nopeasti tyylit ja koreot :D

    • Joo, täytyy käydä tsekkailemassa se jami SATSilla ja toivoa sitten oikeen kovasti, että ne ottas kotisalillakin sen mukaan tuntitarjontaan! :D Nyt syksyllä tuli bodyattack uutena ryhmäliikuntana ja seki on kyllä ollut aivan huippua, ainaki saa itsestänsä viimeisetkin mehut irti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta