treeniviikkojen muodonmuutos

Moikka taas! Kuten ehkä tiedätte, nii oon aikamoinen himoliikkuja ja treeniviikot näyttääki usein ihan tavallisen liikkujan silmiin aika täysiltä. Toki aina löytyy ihmisiä, jotka liikkuu enemmän ja sitten taas on se osa väestöstä, joka liikkuu paljon vähemmän. Mutta keskimääräiseen jamppaan verrattuna mä liikun aika paljon. Mun liikuntatottumukseni on kuitenkin viimeisen vuoden aikana kehittyneet koko ajan pikkuhiljaa tasapainoisempaan suuntaan. Vielä vuosi sitten saatoin jumpata 7-10 tuntia lesmillsiä viikossa, koska se nyt vaan oli maailman kivointa, siellä oli kaikki kaveritki ja sieltä sai nii hyviä fiiliksiä, että kotiin olisin jäänyt korkeintaan silloin kun pää on irti. Olisin halunnut käydä enemmän salilla, mutta en oikein tiennyt, mitä siellä voisi tehdä. Kävin sillointällöin tekemässä ylä- tai alakropan treeniä kuitenkin. Alla kuva suunnilleen samasta vuosi sitten ja verrokkina treeniviikko viime viikolta.
 
2012
2013
 Ja mikä sitten on muuttunut eniten? Eniten tyytyväinen oon siihen, että nykyään käyn aktiivisesti salilla ja se alkaa näkyä pikkuhiljaa kropassakin ;) Entinen 1-2kertaa viikossa on vaihtunut säännölliseen 4 kertaa viikkossa treenailuun! Ja siltikin mulla on yhä aikaa ja voimia jumppailulle. Ja nyt käynkin harkitusti vain lemppareilla tunneilla. Tällä hetkellä, näissä ohjelmissa se on ehdottomasti bodyjam. Niinkun ootte ehkä kuulleet joskus ;) Oon itse tosi tyytyväinen nykyiseen olotilaani. Salilla sujuu ja on motivoivaa käydä, ja jumpilla saa edelleen sitä kuuluisaa endorfiinihumalaa!
 
 Toinen merkittävä asia, joka on muuuttunut pikkuhiljaa, on lepopäivien pitämien. Mainitsin teille jo pari viikkoa sitten, että mulla on alkanut kuin puoliksi huomaamatta ilmaantumaan treeniviikkoihin kaksi lepopäivää. Itseasiassa jo kesällä suunnittelin, että kaks lepoa olis vähintäänkin hyvä ajatus. Nyt syksyllä, ja etenkin tän mun projektini myötä, mun suunnitelmani on alkanut käydä toteen. Kaks lepoa on todellakin parempi kuin yksi. Ainakin, jos kaikki treenit, mitä viikon aikana tekee on tehty sillä täydellä intensiteetillä ja niin kovaa kuin kropasta lähtee – kuten mulla on tapana. Nyt ei tarvii miettiä, et kuinkahan mä jaksan vielä sen yhden attackin, kun aina 2-3 treenipäivän jälkeen tulee ainakin se yksi lepopäivä väliin. Ja koska jumppia on vähemmän, viimeaikoina ollut vain 1-2 viikossa, niin ne saa pompittua niin täysillä kuin ikinä haluaa ;) Koska ei niitä ainoata paria jumppatuntia viitti sitten kuluttaa kiukuttelemallakaan ;) haha. Tosin sitten kyllä harmittais, jos ainut jumppa, johon oon päättänyt esim. arkiviikolla osallistua, olisin mun mittapuullani huono. Oivoi. No, onneks sellasta ei oo nyt käynyt hetkeen.
 
Kaikki vaikuttaa siis olevan hyvin. Niin onkin. Musta on tullut kyllä jokseenkin omaehtoinen ja itsenäinen liikkuja. Ja koska treenikamut on aina olleet mulle tärkeä osa liikkumista, nii tää asia vähän harmittaa mua välillä. 1-2 salitreeniä teen pt:n kanssa tällä hetkellä ja ne loput 1-2 olis mahdollisuus tehdä jonkun kaverin kanssa. Harmi vaan, että aika harva kaveri kuitenkaan loppujen lopuks käy salilla tosissaan treenaamassa. Pöh. Ja jos niitä jumppia on 1-2, nii ainakin yhden täytyy olla bodyjam, koska mä vaa tykkään siiitä niin kaikista eniten!<3 Ainii, mut siellähän ei käy monikaan kaveri, vaikka pienen porukan oonki saanut jo käännytettyä, hihi ;) Mutta sitten jääkin vaa se toinen jumppa mahdollisuudeksi olla yhteistreeni jonkun kanssa. Olisko se sitten attackia. Kyllä varmaan. Ainakin eilen oli taas hullunhauskaa! Ja entäs sitten, kun tällä viikolla aletaa miksaakin, ja voin taas parin kuukauden tauon jälkeen alkaa käydä combatissa! Saas nähä, kuinka mun treenipäivät sitten riittää. Täytyy vaa valita parhaat tunnit, jotta lepopäivät edelleen säilyy. On ihan hassua jotenkin myöntää, että vasta nyt hokaan oikeesti, miks lepopäiviä kannattaa pitää enemmänkin kuin vain yksi. Mut tästä on hyvä lähteä taas eteenpäin kohti seuraavaa älynväläystä :D Salitreenit on kuitenkin niin kovia, että niistä palautuminen on mulla nykyään korkeammalla tärkeysjärjestyksessä kuin jumppaaminen. Aika hassua. Mutta totta – nyt kun tiedän, että salitreeni on paljon hyödyllisempi, kun kropalle antaa palautumiseen sekä kehittymiseen vaadittavat energiat ja levon.
 
Ja miksi on tärkeää ottaa treenikuvia? 

 

selk_p_iv_2_

maaliskuu 2013
marraskuu 2013
… jotta voi nähdä edes pientä työn (ja lepopäivien) tulosta =)
Energistä treeniviikkoa taas kaverit! Mä aloitin lepopäivällä, jotta jaksaa taas aloittaa täysillä energioilla uuden salikierroksen ;)
Milla

8 vastausta artikkeliin “treeniviikkojen muodonmuutos”

  1. Lepopäivät kunniaan (terveisin lepopäiväilijä ;))!
    Ja todella mahtavaa kehitystä! Vau, mikä selkä ja olkapäät!

  2. Mahtava muutos sussa on kyllä tapahtunu, onneks olkoon! :)
    Mulle pisti silmään tuolta sun HeiaHeia-kuvista, että miten JAKSAT käydä saman päivän aikana salilla ja bodyattackissa? :D Musta tuntuu, että oon attackin jälkeen aina niin kuollut, etten todellakaan jaksa tehdä enää mitään muuta, ja jos treeni tulee vedettyä ennen tuntia, se syö sitten attackin energiaa ja jaksamista. Oot melkonen supertyttö kyllä! :D

    • Kiitos :-) ja tosiaan oon koittanu nyt suunnitella treenit sillai ettei tulis noita tuplatreenejä, ku se on ihan totta että syövät tehoa toisiltaan. ja toi sunnuntain sali on tehty aamulla ja attack illalla :-)

  3. No johan on salitreenin ja lepopäivien lisääminen tehnyt tehtävänsä ;) Kehitystä tapahtuu ja hyvältä näyttää, huippua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta