rakkaudesta hyvään musiikkiin ;)

Hehe. Joku sellainen, joka mut tuntee, nii avas tän kirjotuksen varmaa mielessään jotain tietynlaisia ennakko-odotuksia. Mikä hyvä musiikki? hehe. Ja sitähän täältä pesee. Mun ajatuksiani hyvästä musiikista. Joskin liittyen treenaamiseen kuitenkin.

Musiikki on nimittäin ihan älyttömän tärkeä osa treenaamista mulle.

Ihan tärkeimpiä! Nimenomaan siis hyvä musiikki. Sellainen, joka laittaa kropan liikkumaan kuin itsestään. Sellainen, joka saa hymyn huulille ja mielen jonkinlaiseen veikeilevään olotilaan. Se hetki kun kaiuttimista tai kuulokkeista pärähtää soimaan jotain ihanaa! get loose! Tiiäättekö sen fiiliksen? Tiiätte varmaan? Musiikki antaa treeniin boostia vähän samalla tavalla kun joku treenijuoma, ainut vaa et se boosti taitaa olla ihan päänsisäinen juttu ;) Mä elän muutenkin kauheesti musiikin maailmassa. Kuuntelen sitä kuulokkeista lähestulkoon aina kun liikun jossain: työmatkoilla, kaupungilla liikkuessa, koiran kanssa lenkillä ja salimatkoilla. On jotenkin ihan tavaks jo tullut laittaa kotoa lähtiessä napit korville ja jotain hyvää jytää soimaa puhelimen spotifysta. Treenatessa musiikki kulkee myös aina mukana. Tietysti! Juoksulla, jumpalla ja salilla.

käyttämätön (2)

Jumppien paras puoli on se, että saa kuunnella jotain hyvää musiikkia ja heilua sen mukana. Onneks oon löytänyt myös bodyjamin – saa heilumisen sijaan oikeesti tanssia. Välillä mun tekis kyllä mieli tanssia attackissakin. Viimeks viikko sitten kasi- ja ysibiisien kohdalla. Jos joku vaan on niiiiin hyvä kipale, nii paras tapa nauttia siitä on liikkua sen mukana. Vai ootteko eri mieltä?

Kuka on nähny mut jammailemassa?

No, jos ette oo nähny, olosuhteet huomioon ottaen, niin voin kertoa. Oon vähä hassu. Pölhö. Jammailen nimittäin joka paikassa sen mun musiikkini kanssa :D Aamubussissa koitan tehdä sen mahdollisimman huomaamattomasti. Mutta joskus kun tulee niitä hyviä biisejä luukutettua heti aamusta, ni kyllä lähtee taas. Haha. Itseasiassa tää kirjoitusajatuskin tuli mulle tänää bussissa mieleen, kun en malttanut istua penkissäni paikallaan. No kyllä mä paikallaan istuin. Mutta sit alkoi naurattaa mielikuva siitä, että jos jonain aamuna en enää malttaiskaa pitää persimoniani penkissä vaa alkaisin oikeesti joraa. Hihi. Miten ihmiset siihen reagois? Toisaalta, mun bussin päätepysäkki on pitkäniemi, et ei välttämättä mitenkää :D Nii, ai mitä mä kuuntelin sit? Tänää aamulla näitä. Ja jos ei tämmösiä nii vanhoja lesmillsejä sit.

Kerran jäin kyllä pahasti kiinni mun kaverille tästä jammailusta. Se oli ollu toisen kaverin kans lenkillä ja nähny mut elmerin kanssa kävelyllä. Ja sit olin ihan onnellisena napit korvilla vetänyt jotain koreografiaa läpi. Ne oli päätelleet, että kyseessä oli silloinen uusi bodyjam ;) haha. Että tämmöstä täällä – pöpilästä päivää!

Tein eilen salilla olkapää-ojentaja -treenin. Ihmettelin, kun jotenki ei lähteny kauheen lennokkaasti liikkeelle, vaikka oli lepopäivä alla ja muutenki kaikki edellytykset hyvään treeniin. No, sittenpä jossain vaiheessa tajusin ,että olin siirtänyt mun ipodiin uutta musiikkia ja samalla sen asetukset oli muuttunu niihin oletusasetuksiin ja sitä kautta musiikki ei ollu niin kovalla kun yleensä, vaikka se oli täysillä! Sain sit onneks vaihdettua asetukset kuntoon ja johan lähti uus boogie treeniinkin! Sama homma mulla on jumppienkin puolella. Saan paljon enemmän tehoja irti, jos musiikki on kovalla. Harmituksekseni en oo tänä vuonna vielä kertaakaan ollut sellaisessa jumpassa, jossa tulis kylmät väreet ja innokas fiilis ja hymy korviin saakka musiikin voimasta. NIitä on niin perhanan harvoin. Oon varmaan vaikea asiakas, mutta tykkään, että  musiikki on kovalla. Pyydänkin sitä usein. Joskus luulen olevani ainoa. Mutta en ole. Koska tän vuoden ekassa combatissa joku mun takaa huusi ”lisää musaa!” haha. Se teki mut melkein onnellisemmaksi kuin sen jälkeen kovalla ollut musiikki. Maailmasta löytyy siis myös mun kaltaisiani muusiikille eläviä treenaajia ;) Ja olen toiveikas, että joku päivä pääsen taas tunnille, jossa voin olla tyytyväinen musiikin volyymiin. Sitä ennen voin vain käydä salilla ja kuunnella juuri niin kovalla kuin itse haluan. Ja kuunnella repeatilla get loosia ;)

Jumpilla mä en välttämättä tarvii sitä ohjaajaakaan niin paljon kuin sitä kovalla olevaa musiikkia. Saan siitä musiikista niin paljon energiaa ;) Tottakai täytyy sit osata ohjelma läpi, mutta esimerkiksi nyt olis ihan unelma mennä vaa itsekseen tai kavereiden kanssa johonkin saliin ja laittaa levyltä pyörii  jamia tai attackia ja sit  vaa volat kaakkoo ja menoks! Musiikkikin kuuluu paremmin, kun ei oo koko ajan joku puhumassa siihen mikkiin ;) haha. No ei, onhan se tärkeää, että on hyvä ohjaaja. Tottakai. Mutta silti mä haaveilen tosta omasta salista, jossa on diskovalot ja isot kaiuttimet ja kasa lesmills- levyjä!

Mulla on nyt omaan kokemukseeni perustuva käsitys, että aina vaan pyydetään musiikkia hiljemmalle noilla ryhmäliikuntatunneilla? Onks teillä samanlaisia kokemuksia? Löytyykö ketään muuta, joka joutuu aina pyytää sitä kovemmalle? Anyone? Mikä siinä muuten on, että kovalla olevan musiikin tykkääjät joutuu aina kärsii siitä, että musiikki on liian hiljasella. (ja kyllä siinä kärsii, koska ei saa samanlaisia ilosuusonnellisuusfiiliksiä) Mutta harvemmin hiljasen musiikin tykkääjät joutuu kärsii siitä, että olis ees vähän kovalla? Miksei meijän salilla jaeta korvatulppia? Miten vaikeessa asemassa ne ohjaajaparat on kun vaatimuksia tulee molemmista suunnista? Hui! Miks mä oon tämmönen? Kai siks, kun haluisin nauttia musiikista ja liikunnasta siinä muodossa kun ne parhaimmillaan ovat yhdessä.

 

Ja anteeks, että taas avasin sanaisen arkkuni tästä musiikkiaiheesta. En todellakaan tarkastele aihetta nyt mitenkään optimistisesti.  Koska tää on mun blogini ja tää asia on mun näkökannaltani tällainen. Minun mielipiteeni, jonka nyt toin esiin.  Haluan, että musiikki olisi aina jamissa ja combatissa ja attackissa kovalla (vaikka sitten olis kyllä jo vaikea valita lempparitunteja, kun niitä olisi liikaa. Nyt sentää menee vaan muutamia potentiaalisia viikossa). Älkää suuttuko. Kiitti!

 

Milla

15 vastausta artikkeliin “rakkaudesta hyvään musiikkiin ;)”

  1. Mä aina hihkun musaa kovemmalle! :D se on vaan parasta, kun musiikki täysillä ja sit saat vetää jotain jamin koreoo tai attackin sykehuippua <3

    En kyllä oikeen ymmärrä näitä, jotka pyytää laittaan musiikkia hiljemmalle. Yleensä ne on aina salin nurkissa eli just siellä missä ne kajarit on = musiikki kuuluu kovemmalla. Miks ne ei voi mennä suosiolla keskemmälle salia, että me saadaan rauhassa nauttia kovasta musiikista? :D

    Muutaman ohjaajan tunneilla en edes viitsi enää käydä, kun siellä on aina musiikit liian hiljasella… monta kertaa oon kokeillu, mut ei siitä vaan tuu mitää.

    • meillä on kans kaiuttimet sijoiteltu siten, että pystyy valita paikan sen mukaa, kuuluuko musiikki kuinka kovaa. Ite koitanki aina mennä suoraa eteen kaiuttimen alle ;) Ja todellakin valikoin tarkkaan, kenen tunneille meen, jotta olisi mahdollisimman suuri todennäköisyys päästä onnistuneelle tunnille :)

  2. Olin viimeviikolla combatissa, kun joku pyysi musiikkia hiljemmalle. Itsellä välittömästi laski suupielet alaspäin. Olen kyllä samaa mieltä tästä, että salien pitäisi jakaa korvatulppia niille, jotka eivät kestä kovaa musiikkia. Kyllä volaa pitää olla! :)

    • joo niinpä! erityisesti jos on jotenkin herkkä kuulo, tai ei muuten vaan jaksa kuunnella sitä kovalla nii korvatulpat vaan jakoon. Oon lukenut blogeista että ainakin vaasassa joissain saleilla jaetaan sellaisia ihan yleisenä käytäntönä. Meille kans! ;) Ei tartteis sit aina olla kyselemässä, että onko musiikki hyvä vai ei.

  3. Täältä löytyy kans yksi omituisuus, joka rakastaa kovalla olevaa jumppamusaa! :D Tietenkin hieman tunnista riippuen, esim. pilateksessa ei oo hirveen kivaa, jos korvat hajoaa päähän volyymin vuoksi, mutta just noi sun mainitsemat combatit, attackit ja jamit – niihinhän KUULUU se kovalla oleva musiikki! Yritäpä vaan vetää combat täysillä, jos musiikkia ei meinaa edes kuulla kunnolla… ei ainakaan omalla kohdalla onnistuis :D

    • haha. pilates ja kova musiikkki- oumai! :D Hassu ajatus. mutta nimenomaan iteki tarkoitin noita meneviä tunteja, joissa musiikista saa energiaa ;) Ja oon kans koittanu joskus vetää attackia musiikki nii hiljasella, että kuuluu vaa ku kaverin treenikengät kolahtelee maahan ja kaikki taputukset sun muut. pöh.

  4. ”Mutta harvemmin hiljasen musiikin tykkääjät joutuu kärsii siitä, että olis ees vähän kovalla?” Aivan pakko kertoa oma näkemys siihen, miksi toivoisin, että musiikit eivät olisi liian kovalla (en ole koskaan ääneen sitä ohjaajalle sanonut, lähinnä äänestänyt jaloilla). Olen 8-10h labrassa töissä, missä isot analysaattorit huutavat 24/7, joudun myös ottamaan vauvoilta/lapsilta näytteitä, jotka huutavat korvani verille. Ammatinvalinta kysymys, joo, mutta vapaa-ajalla korvani eivät enää kestä rasittavaa meteliä ja niihin tosissaan koskee, jos musiikit pauhaa täysillä. Rakastan musiikkia ja käyn festareilla, joten itse musiikki ja desibelit eivät ole ongelma, mutta työpäivän jälkeen en vaan siedä korvieni raiskausta. Tässä pieni puolustus, mutta tosissaan, jaloilla voi aina äänestää, kun on niitäkin ohjaajia, jotka soittavat inhimillisellä tasolla musiikkia. Ja ymmärrän sun pointtisi, tämän ei ollut siis tarkoitus olla vihaviesti. Kolikollakin kun on kaksi eri puolta.

    • kiitos kommentistasi, ymmärsin hyvinkin sun pointin tässä :) ja kiva kun säkin olit ymmärtänyt mun pointin, että tarkastelin asiaa vain omasta näkökulmastani. Mä oon itseasiassa miettinyt, että itekin kun oon töissä päiväkodissa ja kuuntelen sitä hälinää ja meteliä koko päivän, ja sen lisäksi luukutan musiikkia kaikki siirtymätilanteeni pitkin päivää, nii miten jaksan innostua siitä kovasta musiikista vielä jumpallakin :D

  5. Mä oon täysin samaa mieltä tän kirjotuksen kanssa :D Hitsi omilla tunneilla joku aina pyytää laittaa musaa hiljemmalle, just kun ite päässy vauhtiin ja hyvään fiilikseen ja huomaa et muilla asiakkaillakin oikee työt ja fiilis käynnissä.. Just esim. spinningissä kun se musiikki on niin tärkeä rytmittämään ja viemään tuntii eteenpäin, nii ihan pepusta jos sen pitää olla hiljasella?! Harmi et ohjaajana ei kehtaa väittää vastaan :D Ja usein se on niin et just niitä ”musa hiljempaa” toiveita pitää noudattaa ennemmin kun ”musa kovempaa” :-(

    • kiitti kommentista, oli kiva saada ohjaajankin näkökulma asiaan ;) On varmaan vähä ristiriitaista kyllä ohjaajana vastata asiakkaiden toiveisiin, kun ite tykkää tietystä tyylistä, mutta kuitenkin asiakkaan pitäis saada poistua tyytyväisenä tunnilta… Mut nimenomaan tota tarkoitin, että musaa ei tarvi laittaa kovemmalle pyynnöstä mutta hiljemmalle laitetaan jokaisen pyynnön jälkeen! Ihan mälsää.

  6. Päätinpä kerrankin kommentoida kun aihe on lähellä sydäntä. :)

    Eli kyllä, minäkin haluan että musiikki on kovalla. Mikään ei tapa fiilistä niin tehokkaasti kuin liian hiljaisella oleva musiikki, jos siis on kyse jamista, attackista tai muusta kovasta tunnista.

    Pääsin just tällä viikolla kerrankin Sh’bamiin sellaisen ohjaajan tunnille, joka todella luukutti musiikkia TÄYSILLÄ. Lisäksi tämä ohjaaja himmensi valot ja laittoi discovalot päälle; jostain syystä tämän vaivautuu tekemään meillä tosi harvat ohjaajat, yleensä ollaan vaan loisteputkivalot päällä, yäk!

    Joku pyysi tietenkin jossain vaiheessa tuntia musiikkia hiljemmalle, mutta onneksi ohjaaja hiljensi musiikkia vain hieman. Viimeisen biisin aikana musat oli taas todella kovalla, ja sen biisin aikana kaksi tyyppiä lähti pois tunnilta… Minä kävin kyllä tunnin jälkeen kiittelemässä ohjaajaa vuolaasti musasta ja valojen käytöstä. En muista milloin viimeksi millään tunnilla olisi ollut noin mahtava tunnelma! Pakko oli päästä hehkuttamaan kun olen vieläkin niin fiiliksissä. :) Ymmärrän siis täysin tuskasi liian hiljaisesta musasta, musiikilla on ihan uskomattoman suuri merkitys siihen fiilikseen mikä tunnilla tulee. Ikävä juttu tietysti noiden tunnilta pois lähteneiden puolesta, mutta minulle tämä tunti oli paras aikoihin. :)

    • voieiii! Mä NIIIN TIEDÄN TON FIILIKSEN <3 se on ihan parasta! Ja tollasilta tunneilta poistuukin ihan jossain euforisessa tilassa maailman onnellisimpana. Miten se musiikki voiki vaikuttaa niin!`? Ihanaa, että teilläkin välillä sattuu kohdalle tämmösiä tunteja, nautitaa niistä :-) Mäki oon kerran saanu tahtoni läpi attackissa et musa pidettii kovalla, mut sit se volyymista valittaja kyllä lähti menee...... Mut nää kerrat kun ite pääsee sinne "voittajien" puolelle nii jää mieleen ihan parhaina treeneinä! :)

  7. Pakko ottaa hiukan kantaa tähän asiaan.
    Ymmärrän hyvin miten kovalla pauhaava musiikki antaa loistavan buustin treeniin, itsekin suosin sitä ennen. Myöhemmin sain kuitenkin pahan kuulovaurion, joka on pilannut monta vuotta elämästäni. Korvani tinnittävät loppuelämäni ja kova musiikki saa aikaan kauheat kivut korvissa. En halua, että kukaan muu joutuu kärsimään tästä samasta vaivasta kuin minä, siitä syystä pyrin pitämään musiikin voimakkuuden sopivalla omissa jumpissani. Olen varma, että ”kärsimys” jää pienemmäksi vähän hiljaisemmalla olevasta musiikista, kuin siitä että saa loppuelämäkseen kuuloriesan.
    Oletteko kokeilleet treenata korvatulpissa? Musiikki menee puuroksi ja puheesta ei saa selvää. Enemmän se on epäreilua niille jotka joutuu tukkimaan korvansa vain siksi, etteivät esim. terveydellisistä syistä kestä kovaa musiikkia. Tulpat korvissa ei ainakaan saa sitä ”iloisuusonnellisuusfiilistä”, kun et kuule kunnolla.
    Saleilla tulee myös noudattaa desibelirajoja, jotta jumpissa on kaikille turvallista, eikä äänen voimakkuus haittaa kanssa treenaajia salinpuolella.
    Halusin vain hiukan avata miksi joillekin on yhtä kärsimystä olla kovassa musiikissa ja miksi en ymmärrä tuota korvatulppa asiaa. Jokainen toki voi kuunnella napeista musaa niin kovalla kuin huvittaa, mutta on hyvä myös ymmärtää se miksi on ihmisiä jotka haluaa volyymia hiljemmalle. :) Jokaisen kannattaa miettiä sitä onko valmis maksamaan kovasta musiikista sen hinnan, että saa kuulovikoja.

    • nojoo. toi on kyllä totta. Parempi kärsiä vähän hiljaisesta musiikista, kuin koko loppuelämä tinnituksesta. Tosi harmi, että sulle on tollainen vaiva nyt sit tullut :// Mä kyllä tunnen liian kovan musiikin kuuntelemisen riskit, enkä missään nimessä halua typerä olla näiden juttujeni kanssa. Meidän salilla on kuitenkin sellainen värisuora, joka ilmoittaa, jos musiikki menee desibeleissä korvia vaurioittavalle tasolle, ja tästä ollaan kyllä hyvin kaukana. ELi sikäli ihan turvallisilla vesillä liikutaan. Se mua varmaan eniten harmittaakin, että musiikkia sais ihan luvan kanssa ja turvallisesti pitää kovemmallakin, ja silti sitä ei voida monestikaan laittaa, kun joku jo valittaa siitä :( Ja mulla on tosiaan kuulovammaiset sisarukset, joten osaan kyllä varmastikin arvostaa omaa kuuloani ja pitää siitä huolen. Ja pidänkin paikoissa, joissa musiikki soi oikeasti kovalla (esim. festarit) korvatulppia korvissani.. Jumpalla vaan ollaan ainakin meidän salilla mun mielestäni aika kaukana noista vauroittavista tasoista, nii että varaa olis soittaa kovempaakin. Ja se mua harmittaa :D

    • ”nojoo. toi on kyllä totta. Parempi kärsiä vähän hiljaisesta musiikista, kuin koko loppuelämä tinnituksesta. Tosi harmi, että sulle on tollainen vaiva nyt sit tullut :// Mä kyllä tunnen liian kovan musiikin kuuntelemisen riskit, enkä missään nimessä halua typerä olla näiden juttujeni kanssa. Meidän salilla on kuitenkin sellainen värisuora, joka ilmoittaa, jos musiikki menee desibeleissä korvia vaurioittavalle tasolle, ja tästä ollaan kyllä hyvin kaukana. ELi sikäli ihan turvallisilla vesillä liikutaan. Se mua varmaan eniten harmittaakin, että musiikkia sais ihan luvan kanssa ja turvallisesti pitää kovemmallakin, ja silti sitä ei voida monestikaan laittaa, kun joku jo valittaa siitä :( Ja mulla on tosiaan kuulovammaiset sisarukset, joten osaan kyllä varmastikin arvostaa omaa kuuloani ja pitää siitä huolen. Ja pidänkin paikoissa, joissa musiikki soi oikeasti kovalla (esim. festarit) korvatulppia korvissani.. Jumpalla vaan ollaan ainakin meidän salilla mun mielestäni aika kaukana noista vauroittavista tasoista, nii että varaa olis soittaa kovempaakin. Ja se mua harmittaa :D”

      No tilanne on tuolloin toki ihan eri, jos teillä on tommoset hienot vempeleet siellä. :D Meidän sali on niin pieni ja alkeellinen, että akustiikkakin on aika huono siellä. :(
      Tottakaihan se sitten harmittaa jos musiikki todella on niin hiljaisella, että sitä olisi reilusti varaa myös korottaa.
      Asiasta kukkaruukkuun. Tää blogi on ihan huippu! Jatka samaan malliin. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta