onks pakko mennä salille, jos haluaakin jumpata?

Viimeksi kirjoittelin treeniympäristön vaikutuksesta omaan treeniin. Sain tämän jälkeen mielenkiintoisen kysymyksen aiheeseen liittyen: mikset vaihda salia sellaiseen, jossa salitreeni on kaikkien treenaajien pääprioriteetti? Sellaiseen, jossa rauta kolisee aamusta iltaan ja kanssatreenaajista näkee, että tietävät mitä treenissään tekevät? Niinpä. Aloin enemmänkin miettiä tätä kommenttia, miksen vaihtaisi? Oikeasti?

tammikuu1 (4)Hetken aikaa tutkiskelin mielikuvaa, jossa lähtisinkin kuutena päivänä viikossa salille. Eiku mitä? Eihä mulla oo kun neljä salitreenipäivää viikossa! Hups. Mitä mä sitten tekisin niinä muina päivinä? Ai mutta joo. Jos oikeesti vetää tosi kovaa neljä salitreeniä, nii se kyllä varmasti riittää viikon treeneiksi. Mutta mulle se ei riitä. Enkä tarkoita, että olisin niin kovakuntoinen, että ”ei tunnu missäää”. Vaan tässä kohdassa on myönnettävä, että ehkä mä en tee niin kovalla meiningillä, kuin oikeesti kropasta irtoaisi. Voi hyvinkin olla. Mutta sitten tuleekin tää asian toinen puoli. Mulle tärkeä asia: mä nimittäin haluan myös jumpata. Teen viikossa neljä salitreeniä ja käyn yhdessä tai kahdessa jumpassa, vähän kropan tuntemuksista riippuen. Joskus on oikeasti viikkoja, jolloin en vain pysty jumppaamaan, koska salitreenin jäljiltä sattuu koko ajan johonkin :D Ja joskus taas tulee sellainen olo, että pakko päästä jumppaamaan! Tällainen tapahtui esimerkiksi eilen. Mulla olis ollut selkä-vatsatreeni salilla. Jotenkin kropassa oli semmonen olo, että jessus tekee mieli pomppia. Ajatus salilla huhkimisesta ei vaan hotsittanut kovin paljon. Teki enemmänkin mieli vaikka juosta. Mitä tahansa sellaista, jossa saa hengästyä kunnolla, hikoilla vaatteet märiksi ja kuunnella hyvää musiikkia. Okei – salitreeni peruttu, mä meen combattiin! Kiitos. Kuinka helppoa.

Jos olisin jäsen jossain oikeella salitreenisalilla, en olisi voinut valita näin. Oikeastaan mua ihan puistattaa ajatus, että en olisi jäsen lesmills-salilla! :D Se on niin mun intohimoni, että olisi kamalaa, etten olisi ajantasalla ohjelmista, musiikeista, koreoista sun muista. Mä oon siis tämmönen jumppapirkko. Jopa enemmän kuin salimuikki. Saatan olla nolo, mutta näin se menee. Joskus en itsekään tiedä, kumpi olisin. Rakastan salitreenausta ja haluan olla siinä hyvä. Mutta lesmills on  mun ykkösintohimoni. Vaikka toisaalta kun miettii mun treeniviikkoja, vietän suurimman osan ajasta kuitenkin salitreenin parissa. Tämäkin on ollut muuttuva suuntaus pikkuhiljaa. Ensin yritin tehdä sekä salitreenit että normijumpat 3+6. Eihän sellaista jaksa. Sitten pikkuhiljaa muutin jakoa kolmeen saliin ja kolmeen jumppaan. Sitten neljään saliin ja kolmeen jumppaan. Ja nyt ollaan tässä: 1-2 jumppaa ja 4 salia. Ehkä jonain päivänä se on nolla jumppaa ja kuus salia. Mut nyt ei. Mä oon liian jumppahullu. Nyt tuntuu, että en vois jättää lesmillsiä, mutta eipä tulevaisuudesta koskaan tiedä :)

maaliskuu7 (2)Sen lisäksi, että lesmills pitää mut kiinni nykyisessä salissani, mulle treenaaminen on myös sosiaalinen tapahtuma. Kuulostaa ehkä todella hassulta niiden korvaan, jotka treenaavat tavoitteellisesti vain itseään varten. Mutta mulle on tärkeää, että nään monia kavereitani useita kertoja viikossa joko salilla, jumpilla tai ”venyttelemässä” (eli juoruilemassa venyttelypaikalla). En osaisi kuvitella tällä hetkellä itseäni treenaamassa vain omat salitreenini ylhässä yksinäisyydessäni, ja näkeväni kavereita muualla. Koska mun lähes kaikki kaverini treenaa, ja vieläpä samalla salilla, on ihan luonnollista, että me nähdään arkiviikolla (no, okei myös viikonloppuisin) salilla eikä jossain kahvilassa. Ja nimenomaan sovitaan niitä treenitreffejä. Musta se on hauskaa ja haluan nauttia niistä jatkossakin. Tiivistettynä sanoisin , että kaikki tällä hetkellä pohjautuu siihen, etten tiedä tarkkaan, mitä haluan vai haluanko mitään kovin vakavaa treenin suhteen :D haha. Olipa hassusti ilmaistu. Mutta treenaaminen ei ole mulle siis vain treeni, vaan paljon muutakin. Joskus pääasiassa salille mennessä on hyvä tuntuma salitreenissä, joskus hassuttelua jumpalla kaverin kanssa ja välillä taas päämäärätöntä hengailua venyttelynurkassa. Ehkä mä sen takia oonkin jäsen liikuntakeskuksessa, enkä salilla. Voin tehä hyvällä omallatunnolla muutakin, kuin treenata otsasuoni pullistellen painojen kanssa ;) Treenaaminen on mulle sellainen elämäntapa. Teen sitä joka viikko, joskus vailla päämäärää ja ihan fiilispohjalta ja joskus asetan motivoivia tavoitteita. Musta ei kuitenkaan taida olla sellaiseen vakavaan suhteeseen treenin kanssa. Koska olis ihan kamalaa, jos pitäis mennä salille, vaikka haluis jumpata :D hihi.

maaliskuu5 (2)Ainiii. Piti myös kertoa, että onnistuin olemaan koko alkuvuoden ostamatta mitään treeniromppeita. Nyt kuitenkin vietin lepopäivää, ja pitkästä aikaa kävin kiertää vähän urheilukauppoja. Stadiumiin olikin tullut mun lempparitreenitoppia kahtena uutena värinä myyntiin! Voiei! Toi on ollut niin täydellinen malli, ja aina kun nään uuden värin, niin mun on vaan pakko ostaa sellainen itselleni. Nää topit onkin mulla eniten käytössä, ootte ehkä nähneet sen pinkin, vaaleanpuna-harmaan, oranssin ja violetin joskus jossain kuvissa ;) No, nytpä sain kokoelmiin sitten tumman violetin sekä mustan! ihanaa <3 Oon aina ajatellut, että kokomusta on tylsä treeniasu ja siinä näyttää ihan joltan makkarankuorelta, mutta eilen kun kokeilin combattiin tätä yhdistelmää, nii olinkin ihan uskottavan näköinen taistelija.

Mun ei oo pakko mennä salille, jos haluankin jumpata. Onko sun? Vai eikö joku halua jumpata ollenkaan? Löytyykö muita fiilistreenareita, jotka ei vaan halua sitoutua liian vakavasti mihinkään treeniin :D?

Milla

7 vastausta artikkeliin “onks pakko mennä salille, jos haluaakin jumpata?”

  1. Heh mä käyn samalla salilla sun kanssa, oon käyny jo vuosia, kunnes pidin sieltä viime vuonna puolen vuoden tauon, jonka aikana kävin vaan gymigymillä ja voi että kuinka ihanaaa oli palata takaisin, että pääsi junppaamaan :D En mä tajuu miks pitäisi käydä jollain ”tosissaan treenaavien salilla”, siks että olisi uskottava? Joo mä ymmärrän, jos treenaa kisoihin ja siten tavoitteellisesti mutta. muuten..

    • ai sä käyt kans gogolla, uujea, paras sali ;) Luulen et itelläki kävis toi sama jos vaihtaisin salia, jumppaikävä kasvais vaa eikä salihommistakaan sitten tulisi mitään. Treenataa me siis ihan rauhassa tosissaa meijän salilla! Vaikka onhan toi tietty kivaa vaihtelua käydä välillä ”gymygymillä” ;)

  2. Mä en käy jumpissa ikinä! Ei vaan ole yhtään mun juttu :D käyn sellasella salilla, missä on kyllä ryhmäliikuntaa (ei lessmills) mutta siellä pystyy ottamaan pelkän salijäsenyyden :) Joskus kävin puol vuotta jumpissa + salilla ja ne jumpat ei vaan oo mua :D vaikka kuinka yritin! Jos ei oo salifiilis (sellasta ei kyl tapahdu :D) niin sit meen lenkille. Välillä kaipais ehkä vähän vaihtelua, mutta en tiiä mitä se sit ois :D

    • jees, löytyhän joku sellainenkin, joka ei yhtää diggaile jumpista :)) Kiva kun jätit kommenttia! Mä itseasiassa mietinkin tätä kirjoitusta tehdessäni, että lenkkeily (tai joku crossailuki vois olla) sit varmaa se aerobinen treeni niille, jotka käy pääsääntöisesti vain salilla :) Hyvää treeniä sekin! Ja voihan sit vaihteluks mennä vaikka öööö… uimaan? :D Emmätiiä. Onneks harvemmin tarvii enää miettii vaihtoehtoisia lajeja, kun on sen oman juttunsa löytänyt :)

  3. mä en kyllä jumppaa!!!! :D
    vitsi näin just yks päivä noita toppeja kaupassa ja tulit heti mieleen! pitikin laittaa sulle niistä viestiä, mutta se sitten jäi, kun en heti huomannut, ja olitkin ollu nopee! ;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta