vappukuulumiset, projektin eka harha-askel ja adidas -arvonnan voittajat

Noniiin. Vappu oli ja meni. Ite olin juhlistaa sitä kaverin luona ja palasin vasta nyt torstai-illaks kotiin. Meininki oli aika perinteinen: laittauduttii nätiks ja käytii baarissa tanssii. Oli meil serpentiiniiki, mut ne vähä unohtu ku vaihettii kuulumisia nii ahkeraan :D En oo yleensä mikää kauhee baarimuikki sen takia, kun noissa perusbaareissa soi niin kuraa musiikkia monesti. Mut tällä kertaa osuttii semmoseen paikkaan, jossa soi 90% koko ajasta ihan täydellistä musiikkia – whaat!? :D<3 Ihan mahtavaa! Jorattiiki melkein pilkkuu asti ihan onnellisena. haha.

toukokuu1 (18)Tiiättekö, mikä mut teki kuitenkin erityisen onnelliseksi tässä vapussa? Siis sen lisäksi, että kerranki sai baarissa joraa kunnon elektronista tanssijytää, nii mulle erityisen merkityksellistä oli se, että me oltii autolla liikenteessä ja oli ihan huippuhauskaa! Mä sain olla jotenkin ihan oma itseni, ilman mitää paineita tai selittelyntarvetta. Pepsimaxin voimalla koko ilta, ja hetkeäkään ei harmittanu tai väsyttänyt ;) Vaikka tän ikäisinä pitäisi kai olla jo itsestäänselvää, että jokainen saa tehdä omat valintasa esimerkiksi alkoholinkäytän suhteen, niin mun kokemus on kuitenkin se, että näin ei välttämättä ole. Mä ite koen nimittäin välillä painetta juopotella, jotta olisin hyväksytty ja kuuluisin johonkin porukkaan. Suomalaisten tapoihin kun kuuluu monesti toi juopottelu kaikkien pakollisten juhlien ja pyhien alla. Ja jotenkin on kummallista, että jos ei halua ottaa, nii sitä tarvii selitellä muille.

Tänä vappuna oli ihanaa, kun ei tarvinnu selitellä yhtään mitään.

Oli jotenkin ihan itsestäänselvää, että me lähetää vaa pitää hauskaa ja thätsit! En tykkää siitäkään, että tarvii jotenkin mainostaa et ”hei, mä olin selvinpäin baarissa, oonko hyvä ihminen”. Ei. Ihan yhtä hienoja ihmisiä tässä ollaan kaikki. Mutta nyt kun huomasin, miten paljon helpompaa kaikki oli, nii oli pakko nostaa ylipäänsä tää asia esiin. Mulle itelleni on ihan sama, onko muut humalassa. Enhän kuitenkaan oo mikään jeesustelijatotaalikieltäytyjä itsekään. Mun on kai jotenkin vaikea rajata, mitä ajattelisin alkoholista. En oo tosiaan mikään absolutisti, enkä usko, että musta sellaista koskaan tulee. En halua olla ehdoton. Mutta en jotenki saa myöskään mitään siitä, että hillun humalassa baarissa? Mulle tulee oikeestaan aina vaan jotenkin surullinen olo. Joillekin alkoholi antaa supervoimia ja mahdotonta itseluottamusta. Mulle se antaa jumittavan ja epämiellyttävän olon. Tai toki jokainen varmaan nousuhumalasta tykkää, mutta kaikki sen jälkeen seuraavaan päivään ja seuraaviin yöuniin saakka on mulle ihan surkeeta. Toivon vaan, että koko ilta ja seuraava päivä olisi jo ohi, jotta voin palata normaaliin olotilaan. Sen takia kai juonkin niin harvoin mitään. Parempi näin. Mutta mua jotenkin hirvittää ja harmittaa se, että miten mahdottoman moni muu (etenkin nuorempi) saattaa juopotella nimenomaan porukan paineen vuoksi? Kun jos tää asia aiheuttaa tällaiselle kohta 24-vuotiaallekin  harmaita hiuksia, nii ei se voi olla helppoa kaikille nuorillekaan.  Jos mun, siis aikuisen ihmisen?, on välillä vaikea perustella ja selittää omia valintoja, nii miten joku 16-20 -vuotias uskaltaa olla niin määrätietoinen, että ei anna omien periaatteiden tai terveyden kärsiä vain siksi, että olisi hyväksytty jossain porukassa. Kai se vähän riippuu persoonastakin, itse oon aika miellyttämisenhaluinen ja nöyrä. Mutta mun vinkkini näitä asioita pohdiskeleville on kai se, että etsii samanhenkistä seuraa. Toimi ainakin tänä vappuna ;)<3

toukokuu1 (2)Koska oltiin selväpäisinä liikenteessä, nii yöunien jälkee startattii aamu puurolla ja lähettiin – mihkäs muuallekaan kun – salille! Mulla oli kaks lepopäivää alla, joten tekemisen into oli jo kova. Jalat ei tosin vieläkään oo palautuneet sunnuntain treenistä, joten jalkatreenin sijaan päätin tehdä selkää ja hauista. Oon kirjoittanu tästä salista aiemminkin salivierailuillani, ehkä muistatte (jos ette, nii täällä ja täällä) ;) Oma rauha ja kaiuttimista omat musiikit soimaan – huippua!

toukokuu1 (7)Tehtii omat treenimme hyvällä temmolla noin tuntiin. Ja sit sen jälkee oli toki pakko ottaa pari kuvaa muistoks ;) Niinku aina. Ja tiiättekö mitä!! Mun pitkäaikainen unelmani toteutui, kun sain vihdoin videopätkää mun bodyjammailusta. hahaa. Kirjoitin tän unelman teille näkyviin siihen onnellisuuspostaukseen, mutta koska en ehtinyt milloinkaan julkaista sitä, nii kerrotaanpa asia nyt. Mä oon siis vaa ihan hulluna tohon bodyjamiin, ja oon jo tosi pitkään halunnu saada videopätkää omasta jammailusta :D Ja nyt se toteutui!! Fuerteventuralla kaveri meinas varmaa saada jonku halvauksen ku esitin sille mun jammailuja. Mut ei tääkää ny sen paremmin menny :’D En itekää pysty kattoo noita videoita hihittelemättä. Mut jotenki mä oon just tommonen: ihan aidosti onnellinen bodyjam-höhlä. Mä en tajuu, miten se onki niin kivaa? En osaa nyt lisää tänne mitään videoo, mut jos pistän ne youtuben kautta, nii onnistuisko sillai? Ainakaa suoraa ei pysty lisää, kun ne on liian isoja tiedostoja. Ehkä palaamme asiaan ;) Kiinnostuneille löytyy esimakua instagrammista @millariu ;)

toukokuu1 (5)Niiin. Ja tohon otsikon toiseen osaan: dieettikesäkuntoprojektin, mikä  nyt onkaan, ensimmäinen harha-askel on nyt otettu!! :D ousnou. Kaveri oli hommannut mulle ihan kaikki diettiruuat, mitä vierailuni aikana tulisin tarvitsemaan, mutta silti mä poikkesin ruokavaliosta. Alla on vähän meijän vappuruokia ja tässä tulee kuva-arvoitus: mikä ei kuulu joukkoon?

toukokuu1 (6)toukokuu1 (15)toukokuu1 (22)toukokuu1 (4)toukokuu1 (17)NO JEP – tämä viimeinen!! :DD Voi ei, mä oon kyllä niiiin heikko. Siinä se töllistelee kuvassa. Mun suurista suurin herkkuni: ruisleipää, oivariinia ja juustoa. oivoi. Sinne meni. Baarin jälkeen tultii ihan nälässä kotiin ja arvatkaa, kuin paljon teki mieli syyö pelkät valkuaiset? jep. Jotenki toi suolanen ruisleipä houkutteli ihan liian paljon, ja sit vaa sanoin, et annapa tänne pari palaa nii meikä syö :D Okei, syötii kyllä yhessä, mutta mulle se oli nyt ensimmäinen poikkeus sääntöön. Ei sillä, eipä toi paha oo. Itseasiassa mulla oli lupa sunnuntaiaamuna syyä isompi cheat meal aamupala. Mut nyt mä en tiiä, menikö se nyt tässä! ääh. :D Vai unohdanko vaan tän ja etenen sillä suunnitelmalla mikä on tehty. No, joka tapauksessa ruodussa ollaan taas. Johan mä viikon pysyinkin tarkoissa määrissä ja kellonajoissa ;) njääh. Ei tää elämä nyt niin vakavaa oo, yritän kuitenkin parhaani.

dieetinaloituskuvat26042014 (9)Ja sittenpä vielä otsikon viimeiseen osaan eli Adidas -arvonnan voittajiin! Voi jestas, miten ihania kaikkia kommentteja olitte jättäneet! Mä en voi uskoa, että mulla on noin monta lukijaa nykyään. Mun treeniblogillani? Ihanaa =) Mä oikeesti tulin todella iloiseksi, kun luin teidän jättämiä viestejä. Kiitos kaikista kauniista ajatuksista ja siitä, että jaksoitte nähdä vaivan ja jättää kommentin! Tosiaan adidaksen Get Ready tuotepakettej arvoin kaksi kappaletta ja arvonnan suoritti random.org. Kommentteja kertyi yhteenä 60! Vau. Ja voittajiksi selviytyivät nro 12 & 42 eli nimimerkit Minna (26.4.2014 klo: 17:45)  & Riina (28.4.2014 klo:09:35). Laitan teille sähköpostia asiaa liittyen :-) Kiitos kovasti jokaiselle arvontaan osallistuneelle! ps. noi päivämäärät ja kellonajat on sen takia, että jos on samoja nimimerkkejä, nii pystytte tunnistaa, ketä tarkoitan. En viittinyt niitä koko kommentteja tähän laittaa, nii koin tän paremmaksi ;-)

Minkälaiset vappuhulinat teillä oli? :-)

Milla

8 vastausta artikkeliin “vappukuulumiset, projektin eka harha-askel ja adidas -arvonnan voittajat”

  1. Hihii, se sun jamittelu oli ihana:D kuulin sun hihityksen omassa mielessä ku katoin sitä.. -Mulla on menny täysin kuntoilun merkeissä. Sain oman sali-ohjelman vihdoin ja oon niiin liekeissä siitä! Feels so good. Odotan jo kovasti että tuutte tänne tapahtumarikkaasren Seinäjokeen visiitille:) tsirp tsirp

    • haha. ihanaa, että ymmärrät ;)<3 just näin mä asian meinasinki. hihittelevä höhlä. vaik kuitenki oon ihan tosissani? :D hei huippua et säki oot saanu saliohjelman! Se on innostaaa puuhaa kyl! jutskaillaa lisää viimeistää ku tuun kylää =)

    • hhaha. joo kulutuksen piikkiin ;) mut henkisesti isompi homma. Miten joku ruisleipä voiki olla niiin houkutus mulle?! :D

    • No juu, onhan se ärsyttävää kun on joku houkutus mitä vaan ei pysty ohittamaan, psyykkistä tsemppausta ruisleipähimon taltuttamiseen jatkossa :D

  2. Toi alkoholi-juttu on kyllä niiin totta!! Olin nyt 5kk lähes kokonaan juomatta ihan huvin vuoks kunnes vappuna tuli juotua vähän enempi – ja muistin taas, miksen sitä viiteen kuukauteen ollu tehnyt. Tuli vaan semmonen höhlä olo ja väsymys kun joi. Ja tietenkin edelleenkin väsyttää…. Ja sit! Kun en juonu, niin suurin osa ihmisistä oli varmoja että oon raskaana. Tai et mul on tosi tylsää kun en juo. Tai ettei mua voi kutsua mukaan johonkin, kun muut juo ja mä en. Tai että tuomitsen ne jotenkin. Tai vaikken tuomitsiskaan niin niillä oli tarve selitellä omaa juomista. Huohhhh.

    Mitä väliä vaikkei joiskaan? Mulle on ihan sama, juoko joku muu ja kuinka usein tai paljon. Hyväksyttävää on dokata, mut juomattomuus tuomitaan. Haloooo ihmiset?! :D

    Ps. Oot Milla siistis kunnossa ja yhtä ilonen kun yläasteella ;) keep on going!! Saat hymyn huulille tällai pelkän tekstin kautta :) wau! Ja hyvän alan oot valinnu, miten oot viihtynyt pienillä, muistelen että siirryit sinne tässä joskus?!

    • Moikka! ja kiitti kommentista. Sä taisit tajuta ihan tismalleen, mitä meinasin tolla alkoholipohdinnalla ;) Tiivistit hyvin mun ajatuksia sanoiksi. Mulle ei oo kyl kukaan koskaa varmaa selitelly juomisiaan, enemmän oon kokenu ite painetta, et miks mä oon näin tylsä etten juo. HEI ILO IRTI ELÄMÄSTÄ!? :D jep.

      Kiitti tsempistä :-)) en osannu ikinä arvata, että sä lukisit mun blogia! Miten oot löytäny tänne :D? Ja oon viihtyny pienillä tosi hyvin. Oon ollu nyt tän koko toimintakauden ja toivoin ens kaudelle kans samaa ikäryhmää ;)

  3. Siis tää on niinkin ”hauska” tarina että etin itelleni uusia treenikenkiä. Ja kappas,osuin blogiin nimeltä Treenikengissä :D ja tajusin et hei mä tunnen tän typyn ;) nyt täälä fitfashionis varsinkin tullu lueskeltuu sun juttuja :)

    Aijjaa,kiva et oot viihtyny :) ite kans siis opiskelin sosionomiks ja myös pienten ryhmässä ollu valmistumisen jälkeen koko ajan eli nyt kaks vuotta :) Enkä ainaka vielä oo kyllästynyt eli jatkan kans syksyllä edelleen! Etenkin noi ihan pikkuset ja 3-vuotiaat on musta parhaita :D

    Jätetään se alkoholi viisaammille ;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta