koira-allergiaa ja puhelu valmentajalta

Mä oon elänyt jo toista viikkoa sillä fiilikselllä kun olisin palkallisella kesälomalla. Elmeri on nimittäin hoidossa, ja vitsit kun onkin ihanaa vaihtelua, kun voi välillä mennä suoraa töistä kaverille tai salille tai vaikka ruokakauppaan! Tai ylipäänsä liikkua rauhassa paikasta toiseen, kun ei oo koko ajan kiire juosta jonnekin. Musta tuntuu, että vuorokauteen on tullut monta tuntia lisää aikaa viime aikoina :D Vaikka Elmo on tosi rakas mulle, niin kyllä tällain ittekseen kun hoitaa, niin se vaatii multa ihan älytöntä sitoutumista ja aikataulutusta, jotta saan kaiken arkisen ja juhlankin järkkäiltyä. Huh. Mutta nyt oon saanut hengähtää. Kiitos siitä (iskälle tietty). Alunperin Elmon piti olla vain viikko hoidossa, kun mulla oli kaks viikonloppua aivan täyteen buukattu menoja, mutta viime sunnuntaina se lähetti mulle kuvaviestin, jossa loikoili sohvalla tyyny pään alla teksillä ”olen lomalla, en tiedä vielä, mikä päivä palaan” :D haha. Voi moro. Hyvää lomaa vaan elmolle. Mä nautin täysillä mun vapaudestani sen aikaa kun sitä kestää.

marraskuu9 (3)

Ja itseasiassa oon nauttinut myös hyvistä yöunista koko viikon. Oon ehkä kertonut täällä aiemminkin, mutta oon tullut tässä viime aikoina todella allergiseksi myös koirille (kaikkien muiden lisääntyvien allergioiden ohella). En oo osannut aiemmin yhdistää mun ainaista huonoa nukkumista allergiaan, mutta nyt kun elmo on ollut pois, niin en heräilekään parin tunnin välein siihen, että oon aivan tukossa ja happi ei kulje. Toki osansa voi olla myös sillä, että Elmo pitää yleensä kauheeta meteliä ku se on tommonen minipossu, niin nyt saa kerranki nukkua hiljaisuudessa :D No ei vaan, , normaalistihan nukun aina jokaisen yöni korvatulpilla.. Mutta huomaan siis stressitasojeni olevaani ihan nollassa, kun koira ei ole kotona. Nukun yöni hyvin, enkä aivastele joka aamu kolmeakymmentä kertaa. Sydäntäraastavaa edes miettiä mitään muuta vaihtoehtoa, kuin koiran pitäminen sen elämän loppuun saakka, mutta rehellisesti sanottuna voin kyllä itse paljon paremmin kaikinpuolin, kun ei tarvitse ressata sen olemisesta ja kärsiä allergiaoireista vuorokauden ympäri… No, emmä nyt just sille asialle oo mitään tekemässä. Mutta tulipas nyt vuodatettua tämäkin asia, kun oikeesti huomaan ihan selkeän eron omassa olossa Elmon ollessa lomalla  :/ yyh. Ainiin, ja jos nyt tähän samaan syssyyn kerron tästäkin oudosta yhtälöstä, niin joka kerta, kun Elmo lähtee hoitoon, niin mä saan flunssan?! Siis IHAN JOKA KERTA. Kun ne soittelee mulle elmon kuulumisia, niin mä oon kipeenä.. Ja sit kun kerrankin olisi aikaa juurikin mennä vaikka suoraan töistä salille tai kirmailla jokaisessa bodyjamissa, niin mä oonkin eka kipeenä ja sitten niin väsynyt, että hyvä kun kolme treeniä teen sillä viikolla?! Että kai mä siitä aika paljon ressaan ihan huomaamattani. Ja jotenkin se stressi purkautuu sitten flunssana kun se lähtee hoitoon. Tai emmä tii voiko niin tapahtua, mutta joka kerta kumminkin käy näin. Pöh.

Mutta sitten iloisempiin asiohin! Mä sain tiistaina puhelun mun tulevalta valmentajalta!! Olin just lopettelemassa työpäivää kun puhelin soi, ja sain niin kauheen jännityshepulin, että en ees kuunnellut, kuka mulle soitti. Oli pakko sitten puhelun puolivälissä kysyä, että niii, kuka sä olitkaan :D Ja nyt se on selvillä! Arvaatteko kuka? Meen ens viikon keskiviikkona tapaamaan valmentajaani tohon Wolfille. Saan ilmeisestikin silloin ruoka- ja treeniohjelmat itelleni, eli alle viikko aikaa vetää viimeiset ehtoolliset ;) Oonki käyny tällä viikolla pari kertaa bodyjammailee, koska en yhtään tiiä, kerkiinkö kuinka paljon jammailla jatkossa, kun alan oikeesti tekee hommia salilla! No, seuraava jami on kuulemma supervaikea, mutta myöskin maailman huikein, että jääköön sitten kokonaan väliin, jos oma projekti sitä vaatii ;) Ens viikollahan noi lesmillsitkin jo vaihtuu…

marraskuu27 (6)

Oon niin tyytyväinen jo nyt siihen, kenet sain valmentajaksi. Ja tarvii tossa tapaamisessa vähän haastatella, että millä tavalla voin projektistani täällä kirjoitella :-) WIIHIII! Hitto, en malta oottaa! ENs viikon keskiviikona siis starttaa mun kolmen kuukauden prokkikseni. Väliin mahtuu ainakin  pikkujoulukausi, joulu, ystävän häät, salin jäsenpartyt ja toki muutamat muutkin hippalot. Mutta hei – elämä on valintoja! ;)) Toki alkuun kuuluu aina innostus ja motivaatiobuusti, mutta mä oon oikeesti vaan niin onnellinen, että sain tukea mun valinnalleni ja tällainen mahdollisuus tuli eteen! Oon puhunut jo pidemmänaikaa valmentajan palkkaamisesta, mutta käytännössä se on ollut mahdotonta. Nyt sen sijaan tuntuu, että pääsen täysillä kanavoimaan energiani ja motivaationi tiettyyn juttuun. Ei enää poukkoiluja miljoonan eri valinnan välillä. Musta on jotenkin niin siistiä, että saan ruokavalion ja treeniohjelman, mitä on  ihan oikeasti tehty just mulle. Ei kenellekään muulle. Ja että voin 100% luottaa niihin ja tehdä sen mukaan. Ei tarvii epäröidä tai pohtia, että jos jotain muuta. EI. Vaan nyt täysillä tätä. Ja toki kysymyksiä varmasti tulee, mutta sillainhan mä opin vaan lisää kaikkea uutta tietoa ja taitoa!

Pitkän harmaan syksyn jälkeen mulla on oikeesti niin hyvä fiilis. Tuntuu taas siltä, miltä kuuluisikin tuntua. Innostavaa ja energistä menoa! Huomenna on jo perjantai, mä oon muutenki ku lomalla ollu jo hetken aikaa, ens viikolla starttaa hartaasti odotettu projekti, oon parannellu itteni pienestä orastavasta flunssasta – ainiii, ja huomen mennää kattoo Solid Basee :’D hahaa. Kivaa kivan perään ja koht on joulukii! Nyt mä taidan valita kinttupäivän ja lähtee tästä iltasalille jumppailee! Voikaa hyvin, pysykää terveinä ja tehkää juttuja, joista oikeesti tykkäätte – tulee niin onnellnen olo <3