photoshoot, se elämäni ensimmäinen

Muistatteko, kun muutama viikko takaperin mainitsin sivulauseessa, että olin toteuttamassa erästä pitkäaikaista haavettani kun olin ihka oikean valokuvaajan kuvattavana?! Sain vastikää nuo kuvauspäivän tuotokset itselleni, ja piti tietysti heti päästä hehkuttelemaan niitä tännekin ;) Jollekin tää voi olla ihan pikkujuttu. Ja kuulostaa jopa hassultakin. Siis valokuvattavana oleminen. Mutta mä olin jo tositosi pitkään haaveillut, että hitsit, kun pääsisi johonkin studioon, ja nimenomaan jotain sporttikuvia ottamaan. Olin kesän lopulla yhteydessä  erääseen kuvaajaan, ja saatiin sovittua kuvauspäivä lokakuulle. Olin loman aikana vähä pullahtanut, ja mua jopa vähän harmitti, että miksi en mennyt kuvattavaksi silloin kun olin elämäni ehkä parhaassa kunnossa – eli viime keväänä. Mutta no, Lite antoi vähän potkua syksyyn ja kuvaukset sattuivat about puoliväliin, joten olin luottavainen, että oma olo olisi taas siinä vaiheessa normalisoitunut ja sitä kautta yhtä itsevarma, kuin yleensä kameran edessä.. Mitathan kertovat, että en ollut kovin lähellä kevään mittoja, mutta halusin silti kaikkia sellaisia kuvia otettavaksi, joista oon viime vuosina haaveillut. Nyt kun kerran oli tilaisuus!

Kuvaukset pidettiin siis Porissa ja kuvaajana toimi Joonas Salli. Mulla oli assareina mukana kaks hyvää ystävää, ja siinä nelistää vietettii lauantaipäivä kuvausten merkeissä. Aloitettiin studiokuvilla, ja niiden parissa viihdyttiin muutama tunti. Käytiin välissä syömässä ja jatkettiin sitten vielä miljööseen kuvaileen. Mua pelotti ehkä eniten se, että näytänkin ihan pullerolta kameran kautta. Tai se, etten osaa olla yhtään mitenkään päin, kun ei tosiaan aiempaa kokemusta ole. Ja kun itse ottaa ittestään kuvia, niin pystyy vääntelee ja kääntelee parhaat puolet esiin ja vastapainona piilottaa niitä heikompia osa-alueita. Mutta toisen kuvattavana saattaakin mennä ihan eri tavalla. Eikä tietysti oo sitä selfiepeiliäkää, mistä näkis, et mikä näyttää hyvältä ja mikä taas ei :D haha. No, eniveis – pientä jännitystä oli ilmassa alkuun… Onneks kuitenkin noi ystävät oli mukana keventämässä tunnelmaa. Ja vaikka tapasin kuvaajankin ensimmäistä kertaa, niin aika pian huomasin, että rennolla meiningillä mennään ja mun toiveiden mukaisesti :) Turhaan jännitin! Tässä nyt pari kuvaa kummastakin kuvaussessiosta. Käytän joitain kuvia varmasti tossa bannerin uusimisessa sekä profiilin päivittämisessä, joten siksi laitoin nyt vain noi muutamat näkyviin tähän tekstiin :)

marraskuu11pienetkuvat (8) marraskuu11pienetkuvat (9)

 

marraskuu11pienetkuvat (7)Itse odotin eniten noita studiokuvia. Ja niistä tulikin just semmosia, mitä olin mielessäni miettinyt silloin kun vain haaveilin tämmösestä ;) Ja noista miljöökuvista tuli kyllä ainakin omasta mielestäni niin hienoja, että älkääs sukulaiset ja ystävät ihmetelkö, jos saatte tänä jouluna lahjaks mun kuviani kehyksissä :D hihii.

marraskuu11pieni1 marraskuu11pieni2

En ehkä oo mikää huippumalli, mutta oman elämäni tähti kumminkin :-) Ja noissa treenikuteissa taidan olla kaikista eniten kotonani. En tiiä, onnistuisiko jossain normikuteissa poseeraaminen, tuskinpa edes näin hyvin. Treenivermeissä olo vaan on niin hyvä ja freesi ja musta se näkyy noista kuvistakin kivasti :-) Mun mielestä näytän jotenkin sporttiselta ja terveeltä. Hassua sanoa itsestä, mutta ei oo mitenkään siis ylimielinen omakehu. Vaan musta nää kuvat onnistui just siks, että niistä näkyy mun treeniluonteenikin jotenkin. Sellainen perusterve iloinen ja sporttinen, ei mihinkään suuntaan vakavasti kallistunut ;) Ei varmaan tarvii siis perustella sitä, että oon ihan valtavan tyytyväinen näihin kuviin. Mun pikkunen hassu haaveeni pääsi toteutumaan vihdoin. Ja sen verran kiva mieli jäi koko hommasta – sekä itse kuvauspäivästä että lopputuloksista, että tekisin kyllä enemmän kuin mielelläni tämmösiä jatkossakin! Ettäää, jos joku tarvii harjoitustöihinsä tai mihin vaan valokuvattavaa nii mä tuun! Ei tarvii ettii muualta vapaaehtoisia ;)

Ja hei, jos joku teistä ehkä haaveilee samanlaisista kuvauksista oman elämänsä supermallina tai tarvii johonkin tilaisuuteen ammattitaitoista valokuvaajaa, nii voin suositella Joonasta. Hän työskentelee pääasiassa Porissa / Satakunnassa, ja tarvittaessa toki muuallakin päin Suomea.  Käy ihmeessä tsiikaa sivut: www.joonassalli.com

Kiitos <3

Milla

19 vastausta artikkeliin “photoshoot, se elämäni ensimmäinen”

  1. Ihania, pirteitä kuvia kaikki :)!! Minkä merkkinen/mistä toi sun pinkki takki on? Näyttää hirmu kivalta.

    • kiitti :) Se on stadiumista ostettu joskus aikoja sitten jo. Mulla on sama violettina, ja oon kyllä tykänny kovasti :)

    • KIITOS <3 Oon kyllä kyykännyt joo ahkerasti. Mutta tiiäkkö - kukaan ei oo varmaan koskaan ennen maininnut niistä? Tai siis sanonut mun jaloistani jotain hyvää? Ja kun oon aina pitänyt jalkoja mun heikkoutena, vaikka monesti nykyään ite mietinkin, että ne näyttää koko ajan paremmilta.... Niiiinnniiiin, arvaatko vaan, kuinka hieno sun kommentti oli lukea! Tuli tosi hyvä mieli, kiitos siitä :)

    • hihii, kiitos <3 osaava kuvaaja, nii eiköhän se amatöörimallistaki tee hienoja kuvia ;))

  2. Kauniita kuvia! Mä en ole käynyt tuommoisissa sporttikuvissa, mutta ennen viimekesäisiä häitäni menin otattamaan itsestäni ns. huomenlahjakuvia miehelleni. Olihan se aluksi vähän kiusallista kekkaloida alusvaatteissa ventovieraan ihmisen edessä, mutta olin kyllä kanssa tosi tyytyväinen lopputuloksiin. Ammattilainen vain osaa nuo jutut!

    • voin kuvitella, että alusvaatteissa on pikkusen kiusallinen siinä alkuun keikutella!! :D haha. Kun ihan vaatteet päälläkin voi olla, jos ei ole tottunut. Mutta ihana idea huomenlahjaksi kyllä ;) Oli varmasti mieluinen. Ja siinä oot oikeessa, että kyllä ammattilainen saa kuvat onnistumaan, vaikkei malli olisikaan niin kokenut :)

  3. vautsi mitä kuvia! ja varsinki toi viimenen on mun mielestä tosi onnistunut!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta