sillon kun tehdään, nii tehdään täysillä

Kuten tiedätte, niin oon tässä  jo useamman vuoden ajan vai koko elämäni? treenannut monta kertaa viikossa. Pomppinut pallotteluharkoissa junnuna vähintäänkin viis päivää viikossa ja sen jälkeen vaihdettuani lajia riehunut tuplajumppia ja tehny vähä pumppia. Sitten siirtynyt pikkuhiljaa salipainotteisempiin treeniviikkoihin. Ja salitreenit vaatii multa enemmän palautumista, kuin aerobinen höseltäminen, ja tätä myötä kuluneen vuoden aikana oonkin pitänyt säännöllisesti ainakin 1-2 täyslepopäivää viikossa. Nyt valmennuksen myötä mun pomppiminen loppui siis kokonaan. Siis ihan kokonaan. Ja tiiättekö mitä – treenaan neljästi viikossa. Siis neljästi. Vaan. Mietin aluksi. Että onpas vähän. Mutta oikeasti tiedän, että mun salihommat on aiemmin jääneet toisinaan puuhailuksi, koska joka päivä ei ole semmonen satalasissa päivä. Oon käynyt välillä tekee ihan vaan vaikka kevyen hyvänmielen olkapäätreenin, enkä muuta. Ja joskus skipannut kokonaan jalkapäivän, jos jalat on pomppimisesta vielä hapoilla. Eikä sillä, kyllä tuolla säännöllisellä salitreenillä saa tuloksia, vaikka välillä puuhastelisikin vaan, kun kuitenkin käy sen muutaman kerran viikossa parin vuoden ajan ja lähtötilanne on ollut ihan nolla. Mutta just nyt, mun oli aika ottaa uusi askel salitreenin kanssa. Eteenpäin, nimenomaan. Tästä lähtien mä teen pelkkää salia. En tiedä mihin saakka. Voi olla, että vain valmennuksen ajan. Tai sitten mä innostunkin niin kovasti salihommista, etten enää kaipaakkaan jumpalle. Voiko niin käydä?! Emmätiiä! Oon kuullu, että monille  on käynyt. En tiedä edes, toivoisinko, että mullekin kävis. Bodyjam on niin ihanaa kumminkin <3 No, eniveis. Sen aika ei ole nyt. Vaan nyt on aika panostaa salitreeniin.

joulukuu5 (2)

Mun treeniviikkoni näyttää siis nyt hetken aikaa neljää salitreeniä. Ei muuta. Ohjeistus kuuluu siten, että niin kovaa tehdään, ettei enempää treenejä voisi samalle viikolle edes tehdä. Että jeppisjee! Mähän tartuin tuumasta toimeen ;) Päätin, että todellakin panostan nyt ihan 100% energialla ja huolellisuudella jokaiseen treeniin. Jokaiseen sarjaan ja jokaiseen toistoon. Ettei tarvii sitten itkeä keväällä, kun olisi voinut tehdä jotain paremmin. Aloitin heti jalkasetillä – tietysti. Vähä yliarvioin omia voimavarojani, ja jouduin jokaisessa liikkeessä pienentää painoja sarjojen välillä. No, hyväksytään se. Koska kyllähän alkuun aina menee pari viikkoa, kun löytyy vasta ne oikeat painot… Sikäli koen edelleen, että mulla on hyvä lähtötaso tähän valmennukseen, koska osaan teknisesti ainakin ihan perusasiat hyvin. Mun treenaaminen on turvallista, mutta osaan myös treenata kovaa. Siis myös itekseni. En oo semmonen löysäilijä. Ja nyt kun pistin vielä mentaalivoimat peliin, niin tossa jalkasetissäkin oksu oli lähellä ja naama punotti treenin jälkeen niin, ettei oo attackinkaan jälkeen näyttänyt noin intiaanilta :D Sykemittarista en oo vielä luopunut (koska ei voi liikaa muuttaa kerralla! :D), joten kerrottakoon, että jalkatreenin taso oli senkin mukaan kova. Aika 1h10min, keskisyke 146, maksimisyke 180 ja kalorit 618. Siitäkin huolimatta, että kuulemani mukaan sykemittarilla ei tee salitreenissä mitään. No, mä teen. Ja näkee siitä helposti sarjatauot ainakin :) Ja jos nyt perstuntumalla kerrataan sama asia, niin oli hyvä treeni. Nimin. portaiden kiipeäminen ja kyykistely on ollu aika haasteellista viime päivinä ;)

marraskuu30 (29)

 

Oon aikaisemminkin puhunut sellaisesta seesteisestä olosta, kun tekee jonkun tietyn ohjeen mukaan. Ja puhun siitä taaas. Koska mulla on nyt treenien suhteen tosi lungi fiilis. Neljä iltaa viikosta käytän treenaamiseen, loput johonkin muuhun. Ei tarvii pähkäillä, että meniskö jamiin vai meniskö salille vai eikö menis mihkää vai meniskö kumminki. Ku mä meen sillon kun on treenipäivä ja sitten en mee kun on lepopäivä. Ja tätä myötä uskon, että mun tulee panostettua myös lepoon aiempaa enemmän. Oon aina ollut huono siinä, kuten tiedätte. Mutta nyt ei tarvii arpoa, nii tehdään kuten ohjeessa lukee. Kasvatetaan lihaksia myös levossa ;) Ehkä kropankuuntelutaitokin kasvaa, kun treenejä on tosiaan tuo neljä ja mahdollisia suorituspäiviä seitsemän. Meen treenaa vain silloin, kun oikeesti pystyy antaa ihan kaikkeni siihen treeniin. Mahtavaa!

Ruokavalion kanssa on semmosta pientä alkujännitystä. Kun jotain juttuja puuttui kokonaan kaapista, ja toisaalta tarvii etukätee suunnitella työpäivienkin ruokailut, koska nyt oikeesti täytyy. Oonhan mä sitä koko ajan tehnyt jo pitkään. Siis eväitä ja preppailua ja suunnittelua. Mutta nyt se tuntuu silti eriltä :D hassua. Sain kuitenkin tänää viimisetkin puuttuvat palaset hankittua kotiini, joten toivottavasti ensi viikolla mennään taas rennolla rutiinilla, ettei tarvii jännittää tai tehdä ruokailuista mitään numeroa. Homma on siis lähtenyt hyvin käyntiin kaikinpuolin! Tänää lepoa treenistä ja viikonloppuna sitten paukutellaan nuo pari seuraavaa treeniä läpi. Osaanpahan sitten kysyä ensi viikolla valmentajalta ensimmäiset ihmettelyt, kun tiistaina treffataan taas. Hitsit kun tää fiilis säilyis aina vaan!

Viikonloppufiiliksiä sulle! ;)

Milla

4 vastausta artikkeliin “sillon kun tehdään, nii tehdään täysillä”

  1. Hei ihan huippu blogi ja mielenkiintosta seurata sun matkaa ! :D Aiotko joulun mennä ohjelmalla vai herkutella ? (:

    • kiitos! :) kiva jos seurailet. ja jouluna mennää ihan ohjeen mukaa. tietty ;)

  2. Mahtavaa kun olet noin motivoitunut! Mulla on myös siirtynyt nyt junppailut ja pari salitreeniä viikossa kokonaan salitreeniin ja olen huomannut hieman jo kehitystä toivomaani suuntaan. Jään mielenkiinnolla seuraamaan sun matkaa, joten muistahan postailla ahkerasti. Ammennan tästä itselleni motivaatiota :))

    Btw, millaiset kengät sulla on käytössä? Onko sulla ollut eri kengät junppailuun ja toiset salille? Mulla on tässä kenkien osto edessä, joten suosituksia mielelläni otan vastaan eli tälläinen toivepostaus treenikengistä :)

    • Ainaki alkuhuuma on ihan kohdillaan, toivottavasti motivaatio säilyy jatkossaki kovana ;) Kiva jos jäät seuraileen! Mulla on salilla semmoset tasapohjaiset niken perustennarit. Jumpalla käytän New Balancen juoksulenkkareita. Oon käsittänyt, että salilla olisi paras olla sellainen kenkä, joka tukee nilkkaa mutta jossa olisi tasainen kova pohja, eikä mitään kantavaimennuksia (niinku juoksukengissä on). Londsalet on kuulemma parhaimmat saalitreeniin, mitä nyt oon monilta treenaajilta kuullut tai lukenut blogeista. Jos tiedät ne? Ite en tykkää siitä mallista, kun on varrellinen…. ELii, en oo mikää malliesimerkki siitä, minkälaiset kengät olisi parhaat salitreeniin, mutta jotain sinnepäin :) Jumpalla ja juoksussa tosiaan vaimennetut toimii ainaki itelläni parhaiten, ei tuu polvet, penikat tai jalkapohjat kipeiksi. Mutta jotku taas tykkää jumpata Niken free -kengilläkin, joissa taas ei oo suuria vaimennuksia. Riipuu varmast niin ihmisestä ja siitäkin, mihin jalka on tottunut. Mutta noi Freet vois olla sellaset, jotka ite hommaisin seuraavana salitreeniin, jos mennnään näillä mun löysillä treenikenkäkriteereillä valitsemaan ;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta