Minäkö makeutusaineiden suurkuluttaja?

Kun nyt pääsin leipäpaheeni kanssa oikein etusivun otsikoihin, nii paljastetaan tässä nyt sitten toinenkin epäkohta mun ruokailutottumuksissani. Julkiseen arvosteluun vaan kaikki syömiset, kyllä mä kestän! :D Kaikki lähtee siis siitä, että tykkään makeasta. Enkä käytä sokeria arkiruokavaliossani. Tarkoittaen siis lisättyä puhdasta valkoista sokerisokeria tai tuotteita, joissa on lisättyä sokeria. Tilalle ovat tulleet siis makeutusaineet. Jo kauan sitten. Aloin tuossa yhtenä päivänä pohtimaan ihoni äkillistä huonoa kuntoa. Onhan se aina huono, mutta nyt se aivan räjähti käsiin, niin sanotusti. Siitä nyt voisi kirjoittaa vaikka oman postauksensa, mutta käytännön ihmiskokeella osoitettu totuus on se, että makeutusaineiden käyttö vaikuttaa kielteisesti ihoni kuntoon. Kasvot on sitä näppyläisemmät, mitä enemmän tankkaan keinotekoisia makeutusaineita kehooni. Siispä niidenkin kohtuukäyttö jo tästä syystä, saati muista syistä johtuen, lienee järkevää. Mun ruokavaliossani ei ole treenijuomia lukuunottamatta mitään sellaista tuotetta, jolle ei löytyisi makeuttamatonta vaihtoehtoa. Eli pystyn elellä päivät läpi ilman makeutusaineita. Mutta silti vetelen niitä välillä tämmösiä yliannostuksia, että joutuu kirjaimelisesti katsomaan peiliin, ennen kun huomaa ja myöntää makeutusaineöverit itelleen :D Kirjasin siis itsetutkiskelun myötä nyt ylös kaikki mahdolliset hetket, jolloin voin joko käyttää tai olla käyttämättä makeutusaineita. Ja esittelyssä nyt siis se rumempi puoli. Jos aina valitsisin näin, niin ei ihme, että iho oikuttelee…

Aamu. uuden päivä alku. Ja uuden makeutusainepäivän alku. Kahviahan on nimittäin saatava aamulla, ja kyllähän sen vaan on hyvää, kun siellä on yksi hermesetas lisämyrkkynä ;) Ennen käytin hermesetasta jokaisessa kupillisessa, jonka päivän aikana join, mutta nykyään lisään makeutusta vain silloin tällöin. Mutta kuitenkin. Ensimmäinen makeutusainehyökkäys voi tapahtua jo heti aamusta. Salakavalasti, huomaamatta ja melkein vahingossa. Kun rutiininomaisesti napsauttelee hermesetasin kahvin joukkoon. Ja vahingon jo tapahduttua muistaa, että munhan piti vähentää tota aineidenkäyttöä ;) haha. Tapahtunu mulle kyllä.

tammikuu31 (9)

Seuraava ruokailuni on tavallisesti lounas. Lounaani syön pääsääntöisesti ilman makeutusaineita. Vaikkakin poikkeuksiakin löytyy. Etenkin viikonlopuista. Koska sokeroimaton ketsuppi :’D

joulukuu26 (33)

Lounaan jälkeen ateriarytmissä seuraavana on välipalan paikka. Tavanomainen arkivälipalani on sellainen, jonka voin vetää työnteon lomassa nopeasti ja kätevästi. Arvaattekin ehkä, mikä on ihan se kaikista helpoin ;) Kyllä – wheytä vaan naamariin juotavassa muodossa. Voi valita, että haluaako aspartaamilla vai sukraloosilla makeutetun version.

tammikuu13 (5)

Työpäivän jälkeen on treenien aika. Oon käyttänyt aikaisemmin treeninaikaista juomaa sekä palkkaria. Tällä hetkellä mulla on latausjuomakin kuvioissa. Tosin treenijuomaa sitä vastoin ei ole juuri nyt. Eniveis, pieni makeutusainemyrkytys noinniinkun tiivistetysti ilmaistuna.

tammikuu28 (4)

Päivällisellä saakin olla hetken aikaa rauhassa makeutusaineiden huuteluilta. Tai no, ellei halua taas käyttää sitä sokeroimatonta ketsuppia. Kun katsoo päivän makeutusainemäärää, niin lienee perustelua, että ketsuppi jää käyttämättä. Valintoja, valintoja.

Päivän viimeinen ateria onkin iltapala. Mun lempparein ruoka tänhetkisessä ruokavaliossa heti aamupalan jälkeen. Rahkaa erilaisilla höysteillä. Ja mikäs sen kruunaisi paremmin, kuin sokeroimaton mehukeitto. Valion mansikka-banaania mieluiten! namnam. Mehukeitto ei virallisesti kylläkään kuulu mun ruokavalioon, mutta saan sitä käyttää höysteenä yhtälailla mun muitakin light -tuotteita..

tammikuu11 (8)

Eli ilman yhtään ajatustyötä makeutusaineita saattaa olla pahimmassa tapauksessa vaikka joka aterialla! Vaikkei ne edes kuulu mun ruokavalioon virallisesti :D? Jos vetelisi koko tämän setin seittämänä päivänä viikossa, niin ei kyllä tarvii mun mielestä yhtään ihmetellä, jos on iho näppylöillä tai maha vähän kipeenä :D huhhhuh. Ihan uskomattoman määrän saa tungettua noita makeutusaineita puoliksi huomaamattakin omaankin ruokavalioon, jos niihin ei yhtään kiinnitä huomiota. Itsehän oon jo pitkään suosinut tuotteita, joissa ei ole lisättyä sokeria, enkä lisäile puuroihini tai kahviin sokeria. Ja sitä myöden oon tietysti korvannut nämä makeutusainetta sisältävillä tuotteilla. Ja vähän kantapään kautta oppinut säätelemään myös niiden määrää päivittäisessä ruokavaliossa. Koska tottakai kroppa reagoi, jos sinne tungetaan ihan hirveesti jotain keinotekoista ja ravitsemuksellisesti täysin turhaa skeidaa. Mutta koska maku on syömisessä kuitenkin olennainen juttu. Kuten esimerkiksi tossa iltapalalla. Niin siksi en makeutusaineista täysin luovu. En, vaikka tiedän niiden olevan turhia. Jopa myrkkyä. Ja välilä tulee näitä päiviä, kun huomaan, että oon tehnyt vähän liian monta makeutusaineisiin kallistuvaa valintaa hyvästä ajatuksesta huolimatta. Pieniä parempia valintoja teen kyllä tietoisesti joka päivä, eikä mun ruokavalio siis ole päivittäin tällainen! Otin vain esiin kaikki mahdolliset makeutusainepitoiset jutut, joita periaatteessa voisin ihan hyvin ohjeiden puitteissa vetää. Ja jos jokaiselle aterialle valitsisisn sen makeutetuimman version, niin voi olla, ettei olo olis ihan näin freesi ja hyvä :D Noi satunnaiset överit muistuttaa mua taas pysymään tarkemmin pois makeutusaineiden parista. Pääsääntöisesti oon käytännössä koittanut (huom. koittanut) tehdä siten, että treenipäivinä en söisi aterioilla makeutusaineita ja treenittöminä päivinä herkuttelen sitten tolla mehukeitolla iltapalalla. Oon pyrkinyt siihen, että makeutusaineiden kokonaissaanti päivässä olisi mahdollisimman pieni. Ihan vaan terveyden, mutta myös hyvinvoinnin kannalta. Koska mun iho ja vatsa ei kestä niitä isoja määriä. Tämmönen 1-2 kertaa päivässä on aikalailla maksimi ilman oireita. Mites sulla?

Mun kantani makeutusaineiden käyttöön taitaa olla siis se, että käytän niitä säännöllisesti, vaikka tiedostan niiden olevan täysin turhia, jopa haitallisia pidemmän päälle ajateltuna. Pyrin pitämään lukemat mahdollisimman pieninä, mutta jonkun toisen mittapuulla käytän niitä kyllä aika valtaavia määriä. Tästä päivän kuvauksesta jäi nimittäin puuttumaan myös eräs asia, jota syön pitkin päivää – purkka. Mullahan on aina purkka suussa. Ja se taitaa olla ainut tuote, josta en pystyis luopumaan, vaikka kaikista muista makeutusaineista luopuisin! :D Mitä mieltä sä  oot makeutusaineiden käytöstä? Varmasti jakaa mielipiteitä ihan hirveästi. Olisko parempi syödä sillon tällön mieluummin oikeesti puhdasta sokeria, kun tankata suoria keinotekoisia myrkkyjä kroppaan? Vai onko makeutusaineet oikeasti herkkuperseiden pelastus, kun niillä saa arjenkin maistumaan makealta?