Leuanvetoa

Muistatteko kesältä 2013, kun julkaisin blogissani videon nimeltä Säälittävää räpiköintiä? ;) Yritin ihan tosissani siinä videolla vetää leukoja. Onnistumatta kovinkaan kummoisesti. Harmi että kyseinen videoi hävisi rikkoutuneen läppärin mukana. Olisi ollut kiva katsoa sitä nyt, kun asiasta siitä on kulunut jo pidempi aika. Joka tapauksessa, en oo koskaan osannut tai pystynyt tai ylipäätään tajunnut, miten ihmiset vetää leukoja. Monta kerralla ja vielä lisäpainonkin kanssa. Niinkun eräskin mun salimuikkiystäväni :D Mä vaan roikun tangossa ja räpiköin säälittävästi kohti kattoa. Oon yrittänyt monenmonta kertaa. Ja treenannut kuminauhan kanssa enemmän ja vähemmän aktiivisesti. Ja toki myös tehnyt joka viikko selkätreenejä. Mutta silti. Leuanvetotulos on aina ollut aika pyöreä nolla.

lokakuu6 (8)

Kunnes eräänä päivänä tapahtui pienenpieni edistysaskel mun salimuikkiurallani! Olin pari viikkoa takaperin salilla, ja treenin jälkeen näytin eräälle salikamulleni, kuinka en osaa vetää leukoja. Ja sitten sainkin yhden! Ihan vahingossa! Ja vieläpä treenin jälkeen. Olin ihan ihmeissäni itsekin.. Tän viikon jälkeen koitti sitten kevyt viikko ja olin höntsäilemässä toisen kaverini kanssa aerobista salilla. Tuli semmonen extempore -ajatus mieleen, että kuvaapa nyt video mulle muistoks, kun saan sen yhden leuan vedettyä! Ajattelin, että pakkohan mun oli saada, jos olin viime viikollakin saanut. Ja sitte mentiin. Yritin parhaani, ja tässä tulos. Jotkut teistä ehkä näkikin tän instagramista jo.

Ja vaikka toikin tulos ihan ihan säälittävä verrattuna moneen muuhun. Niin mun omalla kohdallani tää on merkki siitä, että oon oikeesti edistynyt! Oon saanut vähän voimaa ja toisaalta ehkä myös osaan käyttää selkää paremmin kuin ennen. Taas yksi hyvä tilaisuus huomata, miksei kannata verrata muihin, vaan nimenomaan omaan aikaisempaan suoritukseen. Joskus en saanut yhtäkään. Nyt saan jo kaksi. Melkein kolme. Kun vähän rimpuilee :D Mutta joka tapauksessa. Suunta on oikea. Hyvä minä! Ehkä ens kerralla taas vähä enemmän. Maasta se pieniki ponnistaa ;)

Milla

15 vastausta artikkeliin “Leuanvetoa”

  1. Tästä tuli hyvä mieli! Sun blogisi on sellainen hyvän mielen blogi. Ehkä minäkin saan joskus sen ekan leuan vedettyä :-)

    • Kiitos! Hyvää mieltä ja treenifiiliksiä onkin tarkoitus välittää, hieno homma jos tulee perille sinne ruudun toisellekin puolelle :) Tsemppistä treeneihin, eiköhän se joku päivä sieltä tule! Vaikka vahingossa, jos ei muuten ;)

    • haha. en oo siis ainut, jonka voimat on kasvanu ihan salaa muutaman voimapuntin ja hyvin nukutun yön jälkeen ;)

  2. Söpöä! Varsinkin tuossa kolmanessa nuo pikkutepsutukset jaloissa :D Mulla on ensi viikolla eka tapaaminen oman fitfarm valkun kaa. Jännittää. Tavoitteeseen olin kirjoittanut, että olis kiva saada vedettyä ainakin yksi leuka ja tehtyä yksi dippi ilman avustusta tämän puolen vuoden valmennusrupeaman jälkeen! :)

    • joo ei riitä voimat viel iha puhtaisiin suorituksiin nii tarvii vähä räpiköidä jaloilla vauhtia ;) ai vautsi – säki oot ottanu valmentajan? ja fitfarmilta viel! sithän me kuulutaan samaan tiimiin :) kuka sulla tulee oleen siis? varmasti sullaki noi tavoitteet toteutuu ku saat hyvät ohjeet kaikkeen!! :) huikeeta!

    • Huomenna on eka tapaaminen, vähän jänskättää. Valkuksi tulee Helsingistä Mikko Silvennoinen. :)

    • mä niin pystyn samaistuu toho fiilikseen! siistiä :))!! ehkä törmäilläänki jo toukokuussa tiimipäivillä ;)

    • Jos mun valmennus on alkanut siihen mennessä :D Valkku laittoikin tapaamispäivän aamuna, että oli saanut oksutaudin… Uudesta tapaamisesta sovitaan varmaan sitten kun se on parantunut. Vielä saa siis jänskätä.

    • ääh voiei, mikä tuuri :’D toisaalta onneks alko hetki ennen teijän tapaamista ettei tullu sulleki…….. toivotaa et kerkiit pt-päivään!

    • ai säkin käyt vielä visiitillä täällä! kiva! ja kiitti kommentista :) projekti jumppatytsystä salimuikiks etenee omalla painollaan ;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta