Kuinka motivoitua syömään treeniä tukevalla tavalla?

 

Tähän salitreenihommaan liittyy salilla hikoilun lisäksi yhtä tärkeänä osana syöminen, bodyruokailu, kuten sitä itse nimitän ;) Tavoitteellinen treeni, tässä tapauksessa lihasten kasvattaminen, vaatii tuekseen kunnollista ruokaa ja optimaalisia ajoituksia. Oonkin monesti täällä kirjoitellut tekstejä syömisen puolesta. Ihan vain siksi, että en ole itse ollut mikään malliruokailija oikein koskaan siitäkään huolimatta, että oon koko elämäni harrastanut aktiivisesti kaikenlaisia liikuntalajeja! Ja tällä hetkellä oon ihan tosi iloinen siitä, että mun ruokailuni tukevat treenaamista. Uskon, että moni lukijakuntaani kuuluva  tietää, kuinka treenaajan tulisi syödä. Mutta kuitenkin saan monesti kyselyjä siitä, mitä ruokailuissa olisi hyvä huomioida, ja ennen kaikkea – kuinka pysyä motivoituneena myös syömisten osalta. Joillakin kun saattaa olla sama tilanne, mikä itselläni oli aiemmin: treenit kyllä kulkee omalla painollaan, mutta tulosta ei ehkä tule niin optimaalisesti, koska ruokailut on aina vähän jotain sinnepäin. Monesti kuulen myös ihmettelyjä siitä, miten jaksan ja pystyn noudattamaan tarkkaa ruokavaliota. Siis syömään päivittäin, viikosta ja kuukaudesta toiseen jääkaapin ovesta löytyvän ohjeen mukaisesti. Ajattelin tänään siis vastata uteluihin kirjoittamalla – jälleen kerran – omasta tavastani rakentaa ruokavaliota. En siis väitä, että tällainen olisi ehdoton totuus tai jokaiselle sopiva juttu, mutta mielelläni jaan omia toimivia oivalluksiani, jos edes yksi ihminen voi niistä jotain saada itselleen :) JA ehkä tässä myös valottuu se, kuinka bodyruokailu ei ainakaan omalla kohdallani ole sen kummallisempaa kuin mikään muukaan ruokailu. Itseasiassa, taidan olla paljon vapautuneempi ja hyvinvoivampi tämän kautta. Ehkä pari selittävää sanaa taustalle…..

Kuinka siis motivoitua syömään treeniä tukevalla tavalla?

Ensimmäinen omakohtaiseen kokemukseen perustuva vinkkini on se, että syö riittävästi! Itse olen tehnyt monesti sen virheen, että syön liian vähän. En vain tiennyt tekeväni niin. Alle 2000 kaloria ei vain riitä, jos liikkuu aktiivisesti ja tekee seisomatyötä ja harrastaa vieläpä hyötyliikuntaa. Ja jos päivän kalorit jäävät liian alhaisiksi, niin tottakai kroppa huutaa jonkin epäterveellisen makean tai suolaisen kaloripommin perään! Oikeastihan se huutaa itselleen energiaa ja toivoo saavansa ruokaa. Oon huomannut tämänkin ihan kantapään kautta, mutta nykyisin siis, kun syön riittävästi, mulla ei myöskään ole sellaisia kovia makeanhimoja kuin mitä ennen oli. Haluaisin myös painottaa sitä, että kunnollinen ja riittävä syöminen ei ketään lihota. Itse olen nimittäin joskus pelännyt syömistä myös siksi, että söisin aivan liikaa. Mutta täytyy todeta, että melkeinpä tämä homma menee päinvastoin! Kun syö riittävästi, niin aineenvaihdunta toimii. Ja treenit kulkee paremmin. Ja kun syö omaan kulutukseen ja treenimäärään nähden riittävästi, myös kehitystä tapahtuu. Liian vähäinen syöminen on salitreenin kannalta vähän niin kuin turhaa. Jos siis haluat tuloksia, kannattaa alkaa syömään. Niinku oikeasti. Itse en olis uskonut tätä joskus aiemmin, niin pakko nyt sanoa, kun kokemuksella oikeaksi todistettu :D

tammikuu28 (1)

Toisena haluan painottaa riittävän syömisen lisäksi monipuolisuutta. Bodyruokailunkaan ei tarvitse olla tylsää ja yksipuolista. Eii siis todellakaan pelkkää kanaa ja parsaa, kuten stereotypisesti saattaisi luulla. Lautaselle voi valita päivittäin erilaisia hiilihydraatin, rasvan ja proteiinin lähteitä. Itse suosin hiilihydraatin lähteinä eniten puuroa,  pastaa ja riisiä, proteiinin lähteenä jauhelihaa, munia ja raejuustoa sekä rasvojen lähteinä öljyjä ja pähkinöitä. Ruokavaliooni sopii, ja kuuluukin päivittäin, erilaiset marjat ja hedelmät. Käytän myös paljon kasviksia ja vihanneksia ruokavaliossani. Terveellistä, hyvää ja ennen kaikkea monipuolista. Toki oma heikko kohtani on se, että voisin elää pelkällä jauhelihalla :D Mutta käytän kuitenkin toisinaan myös esimerkiksi kanaa. Vaikkei se niin hyvää olekaan… Mutta kun miettii koko päivän kaikkia aterioita yhteensä, niin tulee kyllä syötyä oikeasti tosi monipuolisesti ja terveellisesti! Ja lisäbonuksena se, että ohjeen mukaan mennään eli pitäisi kompata täysin noita treenihommia ;) Motivaatio preppaukseenkin säilyy, kun joka päivä on oikeasti vapaus valita monesta vaihtoehdota juuri sitä, mitä omalla lautaselleen haluaa. Pitää vain nähdä vaihtoehtojen maailma mahdollisuutena sen sijaan, että tarkka ruokavalio olisi jotenkin rajoittava tekijä.

IMG_20140306_161440

Kolmantena tärkeänä seikkana näen säännöllisyyden. Kun syö 3-4 tunnin välein, niin ei ehdi tulla liian nälkä. Itse syön 5-6 ateriaa joka päivä. Määrällisesti syön siis aika paljon, mutta loppujen lopuksi niitä kaloreita ei edes ole mitenkään överisti. Ja nälkä tulee kyllä juuri tuossa ajassa ennen seuraavan aterian koittamista. Olo on freesi ja energinen, kun syö kohtuullisia annoksia säännöllisesti pitkin päivää, alkaen heti aamusta. Ja yks parhaista jutuista tässä valmennushommassakin on se, että saa syödä! Kaikki ateriat on hyviä, koska oon koonnut ne omien mieltymysteni mukaan. Ja kun tekee aktiivisesti kovaa treeniä, nii saa syödäkin usein ;) Ja kenestä syöminen ei olis kivaa? Kun jaksaa nähdä suunnittelun vaivan, on niiiiin nautinnollista, kun voi hyvällä mielellä syödä säännöllisesti 3-4 tunnin välein. Tietää tekevänsä ainoastaan hyvää itselleen. Bodyruokailu mahdollistaa mulle ainakin tämän. Jos söisin jotain ihan diipadaapaa, niin en välttämättä taas uskaltaisi syödä niin usein. En tiedä, kävisikö jollekin muulle sama? Tai ei jonkin sokerijugurttileipäaterian jälkeen välttämättä edes tulisi nälkä näin pian? Ja se on kyllä yks bodyruokailun mahtavin puoli – kroppa vaan toimii hyvin ja olo on kevyt, ja nälkä oikeasti tulee parin tunnin päästä edellisestä ateriasta ;)

Viimeisenä vinkkinä kehotan olemaan kieltäytymättä mistään. Tämä on omalla kohdallani uusin, ja tässä hetkessä oikein toimivaksi koettu juttu. Kun tietää, että on lupa syödä mitä tahansa, ei tule myöskään sellaista tunnetta, että pitäisi kieltäytyä jostain. Koska kieltäytyminen ei ole koskaan hyvä. Elämäntapana se ei kanna kovin pitkälle.  Itse pystyn olla vaika useamman kuukauden ilman jotain tiettyjä ruoka-aineita, mutta jossain vaiheessa tulee kuitenkin eteen tilanne, jossa kokee enemmänkin kieltäytyvänsä kuin tekevänsä valintoja. Pistinkin yks päivä Killelle sähköpostia otsikolla ”Apua, en osaa cheatata!”. Koska aloin ressata myös cheattaamisesta. En ollut enää varma, että voinko nyt sitten syödä tiettyjä juttuja vaiko en. Ja muutaman keskustelun jälkeen oivalsin itsekin taas sen, että vaikka syön tarkkaan ja tietynlaista ruokaa, niin voin silti syödä mitä tahansa. Kaikelle on vain aikansa ja paikkansa. Ja mulle on siis sovellettu ruokavalio siten, että voin kerran viikossa syödä yhden cheattiaterian. Syödä siis just sitä, mitä mieli tekee. Ja tiiättekö mitä? Se jälkeen, kun oivalsin tämän tosiasian, että mikään ei ole multa kiellettyä, niin mun cheattpaineetkin muuttuivat rennompaan  asenteeseen :D Ja nyt en ole pariin viikkoon edes pitänyt sen kummempaa cheatia, kun syönyt vaan jonkun aterian päälle kaks Lidlin proteiinipatukkaa. Koska hitsi vie, ne on niin hyviä :D<3 Mutta kieltäytyminen johtaa mielitekoihin ja ihan turhaan ressaamiseen. Parempi sallia kohtuudella kaikki itselleen. Kunhan muistaa, että kaikelle on aikansa ja paikkansa. Mulla toimii tää kerran viikossa cheat, jollekin toiselle se voi olla kerran kuukaudessa. Ihan kukin omalla tyylillään.

marraskuu3 (8)

Tiivistetysti ilmaistuna sanosin siis, että bodyruokailussa säilyy mielenkiinto ja motivaatio, kun muistaa syödä omiin kulutuksiin sekä tavoitteisiin nähden riittävästi, panostaa monipuolisuuteen ja pitää kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista. Tällöin ruokailut sujuvat kuin omalla painollaan, eikä niitä tarvitse nähdä arkea hankaloittavina tekijöinä. Näiden perustekijöiden lisäksi painottaisin sitä, että mitään ei kannata kokonaan kieltää itseltään, vaan ennemminkin suosittelen suunnittelemaan omiin tarpeisiin nähden sopivat herkkupäivät tai cheattiateriat. Koska yksi poikkeus muutoin tarkassa ruokavaliossa ei tee mitään hallaa perustreenaajalle. Ja toki viimeisenä eniten motivoi se, kun pikkuhiljaa alkaa nähdä myös ruokavalion ja treenin yhteisvaikutuksella saatuja tuloksia kropassa ;) Joskus se voi olla parantuneet voimatasot treenissä, välillä muutos kropassa ulkoisesti johonkin suuntaan ja toisinaan ihan vain hyvä fiilis siitä, että saa olla ja elää ja treenata just tässä omassa vartalossa. Bodyruokailu on kumminkin loppujenlopuks ihan vaan terveellistä syömistä pienellä hienosäädöllä liittyen mm. ruokamääriin ja ajoituksiin treeneihin nähden. Ja terveellisesti syöminen taas lienee aina hyvä juttu ;)

huhtikuu14

Olisko sulla jotain muita vinkkejä, kuinka motivoitua bodyruokailuun? Omakohtaiset kokemukset lienee parhaimpia. Nitä on ainakin helpompi uskoa, kuin jotain naistenlehtien utopistisia ”juo vettä, eikä mielesi tee karkkia” – juttuja :’D En oo ehkä maailman hurjin bodyruokailija, sillä mulle ruokavalion mukaan syöminen tarkoittaa paljon muutakin kuin vain kehonmuokkausta. Ruokavalio tukee mun hyvinvointiani ja ehkä mun tarkoitukseni  olikin tuoda esiin se, kuinka valmennuksen kautta oon saanut ruokavalion, joka sopii kaikinpuolin mun tavoitteisiini. En oo aina osannut syödä kunnolla ja terveellisesti, joten nekin on mulle yhtä tärkeitä juttuja, kuin treeniin liittyvät makrot ja ajoitukset :) Mutta tällä tyylillä täällä mennään eniveis. En tiedä, onnistuisiko tarkan ruokavalion noudattaminen edes pidemmän päälle, jos sitä ei pystyisi tehdä rennosti ja omannäköisesti? Mitä mieltä sä oot?

Milla

4 vastausta artikkeliin “Kuinka motivoitua syömään treeniä tukevalla tavalla?”

    • semmosta rentoutta ja maalaisjärkisyyttä kannatanki vaikka ohjeen mukaan meenkin :) kiitos! hyvä jos välittyy sinne asti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta