Milloin musta tuli näin keskivartalolihava?

Viime kesänä kirjoittelin puoliksi ihmettelevän ja puoliksi innostelevan tekstin siitä, milloin musta tuli näin body. Vaikka BMI oli ensimmäistä kertaa elämäni aikana ylipainoin puolella, mun kroppani alkoi näyttää edes vähän merkkejä siitä, että sillä on tehty muutakin kuin pompittu jumpassa ja juostu lenkkipoluilla. Koska yksi syy salitreenaamiseen on tottakai ulkonäkökeskeinen. Käyn salilla, jotta voin muokata kroppaani. Viime kesänä mun pohdintani liittyivät ennen kaikkea siihen, miten onnistuisin nimenomaan iloitsemaan siitä, että näytän kivalta ja treeni tuottaa tulosta. Etten kriiseilisi sitä puntarin lukemaa ja virallista BMI-tulosta, joka ilmoittaa mun olevan ylipainoinen.

No, tänä kesänä mä todellakin tiedän, että mun bodaaminen on tuottanut tulosta. Viime kesään verrattuna olen paljon isompi ja vahvempi. Ja BMI taitaa kohta sanoa, että olen jo enemmänkin kuin lievästi ylipainoinen :D Mutta vuoden aikana oon onnistunut viemään henkistä puolta sikäli eteenpäin, että en anna enää niin paljon arvoa puntarin lukemalle. Mut tiiättekö, mitä mä nykyisin kriiseilen?

Keskivartalolihavuutta.

heinakuu15 (15)

heinakuu14 (20)Oon aina ollut pieni keskivartalostani. Kaikki ylimääräinen on pakkautunut navasta alaspäin, ja koska ylimääräistä ei ole koskaan mitenkään kovin paljon ollut, mun vatsani on ollut aina litteä. Ja palkit näkyneet vähintäänkin aamuisin, vuoden ympäri. Mutta nyt ne on olleet jo pidemmänaikaa piilossa. Eikä sillä, ei mun itsetuntoni niistä ole kiinni. Mutta on yllättävän haastavaa käsitellä tällainen asia pään sisällä. Ennen mun vahvuuteni oli litteä ja söpö ja siro ja timmi keskivartalo. Moni saattoi olla kateellinen. Koska yleisestihän halutaan nimenomaan vatsanseudulta rasvaa pois. Ja mulla se oli vähänniinkuin vahingossa saatu ominaisuus. Vatsaan ei kertynyt rasvaa ihan ensimmäisenä.

Paitsi nyt. Musta tuntuu koko ajan, että oon keskivartalolihava :D Ihan hirveetä sanoa (vihaisten kommenttien pelossa) , kun tiedän, että oon ihan hyvässä kunnossa. Mutta puhunkin nyt nimenomaan siitä päänsisäisestä jutusta. Jos ymmärrätte, mitä tarkoitan? Kun pää sanoo muuta kuin mikä on totuus. Mitä sä näät noissa ylläolevissa kuvissa jos pitää etsiä eroavaisuuksia? Oon teettänyt tän tehtävän mun ystävilläni tässä kriiseillessäni. Koska mun ensimmäinen reaktio oli se, että sama muikki, sama paikka, sama paita. Kiristää vaan keskivartalosta vähän enemmän kuin viime syksynä :D Vaikka alun perin mun tarkoitus oli etsiä kuvasta, kuinka mun olkapääni on kasvaneet.

Oon käsitellyt tätä asiaa valmentajatapaamisissa ja sähköpostitse ja puhunut kavereiden kanssa. Ja nyt avaudun jo tänne blogiinkin näköjään. Oon kuullut, että homma vaan menee niin. Kun syö kunnollisesti, niin ei vatsa vaan näytä samalta, kun viikon mehudieetin jälkeen. Ja ei mun vatsani nyt mikään läski ole. On vaan ihan awkward-fiilis. Kun lihakset kasvaa ja kehittyy hyvää tahtia ja treenit kulkee ja peilikuva miellyttää ja kaikki on hyvin! Mutta samaan aikaan joutuu luopumaan tästä yhdestä ominaisuudesta, mikä ennen oli tyyliin paras kohta mun kropassani. Eikä se tapahdukaan tosta noin vain, sormia napsauttamalla. No, kaikkea ei voi saada. Ja nää on nyt taas nitä maailman suurimpia ongelmia – not! :D Mut koska tää on mun blogi ja tiiän, että ainaki osa tykkää lukea näistä mun sekopäisistä mutta sitäkin rehellisemmistä kroppapohdinnoistani, niin otin vapauden kirjoittaa ajatukseni auki. Ja jotta tarina päättyisi onnellisesti, niin keskivartalolihavuus on pientä, kun miettii, miten huikeesti oon ihan aikuisten oikeasti edennyt kuitenkin bodaamisessani. Melkein olis kai ollut parempi kirjottaa vastine viime kesän pohdinnoille otsikolla ’Milloin musta tuli näin body osa 2’. On sitä jotain saatu rakennettua parissa vuodessa. Muutakin ku pötsiä.

IMG_20130818_061234

heinakuu17 (4)

Ja joo. Älkää vetäkö hernettä nenään. Oon ihan järjissäni edelleen. Ja oikeasti ylpeä siitä, että oon saanut rakennettua bodya. Intohimolla ja innostuksella. En oikeasti vaihtaisi mitään pois. Ja aion jatkaa samalla linjalla. Mutta mieli on siitä hassu, että  se edelleenkin, (siiis kaksvitosenakin vielä?!) yrittää, että ei vois olla täysin tyytyväinen itseensä. Jos perse ei oo enää kriisin paikka, vaikka se kuuluu yli metristen kerhoon, niin sitten on keskivartalossa vikaa :D Kuulostaako tutulta? Anyone?

Milla

34 vastausta artikkeliin “Milloin musta tuli näin keskivartalolihava?”

  1. Ihan kuin mun suusta! Vaikka mie en nyt tuollaisia huikeita tuloksia ole saanut aikaan, mutta vaikka on tyytyväinen siit leveemmästä selästä ja et sais vihdoinkin muotoa tikkujalkoihin niin nyt paininut ahdistuksen kanssa keskivartalosta. Mulla kertyy muutenkin helposti keskivartalolle kiloja niin rasvana että nesteenä niin ai e

    • …karkas näköjään :D

      *mutta siis ai että kun on ihanaa kun sitä kertyy nyt ”bodatessa” maltillisesti lisää siihen keskivartalolle. Vähän väliä tekis mieli olla itkiessä Vataselle ja kavereille että dietattaisko, mutta sitten sitä tulee välillä järkiinsä. Ja toisena päivänä taas mieli muuttuu :D

      Mutta ehkä pitäis vaan keskittyä siihen kokonaiskuvaan ja tää on vaan ’vaihe’. Nyt pitää olla vähän ’pulskempi’ että voi rakentaa sitä bodya ja tulevaisuudessa on se vaihe et kiristellään, jos on tarvis (: Pitäis vaan unohtaa se ulkonäkökeskeisyys ja nauttii siit treenin tuomast fiiliksestä – keskittyy niihin tuloksiin sitten, esim sullakin noi olkapäät on ihan huikeet ja selkä ottanu lihaa hurjasti! Ja toisekseen niin – eipä siulla hirveest siihen keskivartalollekkaan ole sitä ’lihavuutta’ kertynyt (;

    • Toi itseasiassa hyvä pointti myös minkä huomaamatta laitoit – neste. Tulee kuitenki ihan semisti treenattua ja vedettyä ruokaa ja ruokaa ja vettä ja kaikkee, niin onhan kroppa senkin takia täynnä kaikkea sekalaisesti. Eikä semmonen kituutettu jumppaoravannahka, et on vaa syöny jotai hedelmiä aamupalaks :D

      Pitäis todellakin keskittyä kokonaiskuvaan ja siihen, et kaikki toimii niin kuin pitääkin. Eikä mulla nyt sikäli oo ees mitään tarvetta tai aikomusta kiristellä. Koska mun yks tavoite on nimenomaan ollut se, että oppisin syömään kunnolla. Osaan kyllä liian hyvin syödä liian vähän ja liikkua liikaa. Niin miksi maksaisin siitä, että mua ohjeistettaisiin huvikseen syömään liian vähän ja tekemään jotain väkisin aerobisia?! YEA. Ei mun pala kakkua ollenkaan.

      Kiitos kommentista ja siitä, että ymmärsit mun pointin kaiken takana ;) Ei varmaan oikeesti ookkaa kertynyt paljoa lisää. Joku pari senttiä isompi vyötärö. Mut mieli on se, mikä tekee sen olon.

  2. Rehellisesti sanottuna en huomaa _mitään_ eroa kuvien vatsa/vyötärö osastolla :) Sulla on upee kroppa, ole ylpeä!

    • Okei :D No, kuten sanoinkin, niin pään sisältä suurin osa keskivartalolihavuudesta kai tulee. Mutta on sinne kyllä tullut vähän lisääkin. Joka tapauksessa, oon myös ylpeä tekemästäni työstä, kiitos ;)

  3. Haha, katoin kymmeneen kertaan nuo kuvat enkä löytäny keskivartalolihavuutta, pitäskö sun hankkia silmälasit ;) Mutta tiiän tuon tunteen, että vaikka on tyytyväinen tuloksiin niin silti löytää jotain korjattavaa. Ja mitä enemmän liikkuu nii sitä enemmän kriittisempi on. Ainaki minä oon. Ja sehän on ihan kamalaa :D Samalla kun alkaa näkyä uusia lihaksia niin huomaa, että MIKÄ LÖLLÖKOHTA TUO TUOSSA ON :D

    • haha :D Riippuu kai katsojasta. Tai toisaalta ku tietää, miltä kummassakin kuvassa on tolla hetkellä tuntunut. Niin ekassa kuvassa paita on ihan löydä ja tokassa kinnaa. Mut no. Pikkujuttuja enivei. Senttipeliä. Pään sisällä se ongelma on :D Täytyy vaan keskittyä hyviin puoliin niin kehitys jatkuu! Ja kun toisaalta mähän liikun nykyään vähemmän kuin ennen…….. Niin se on vähän ristiriidassa. Mut bodaamisessa palautuminen ja lepo on vaan niin olennaisia juttuja, että pakkohan se on. Eikä tota aerobista treeniä oikeastaan ole koko vuoteen ollut ohjelmassa, niin ei ihme, jos vatsapalat menee vähä piiloon ;)

  4. Ensiksi pakko sanoa, että sun kroppa on todella näyttävä tällä hetkellä. Kukaan muu ei kiinnitä huomiota sun keskivartaloon, kun muut huikeat kropan osat vie katsojan huomion, Onnea siitä.
    Mutta valitettavasti täytyy sanoa, että tuon keskivartalon kanssa tuntuu ainakin omalla kohdalla iän vaikuttavan asiaan. Itsellänikin oli ennen 25v. ikää aina mukavan litteä hoikka vatsanseutu. About 25 vuotta täytettyä alkoi tuo alue ja sen kunnossapito olemaan koko ajan haastavampaa. Nyt kun ikää 35v. ja kaksi lastakin masussa kannettu alkaa ymmärtämään, että nuoruusvuosien vatsa on ehkä syytä unohtaa ja tyytyä siihen vähän löysempään, mutta silti hyväkuntoiseen keskivartaloon.

    • Kiitos! Oon itsekin tyytyväinen siihen, että kroppa näyttää siltä, et sillä on tehtykin jotain. Ja on jotenkin tasapainoisempi, kun on saanu rakennettua vähän yläkroppaa vahvemmaksi :))

      Voi jehna. Hei tiiätkö, mä en oo ees tajunnu ajatella, että IKÄ :D KÄÄKS. Voi jeesus. Enkö mä ookkaan ikuisesti nuori vartaloltani. haha. Nyt naurattaa. Ja vähä kauhistuttaa. Mut oot kuule niin oikeessa! Tottakai kroppa muuttuu iän myötä koko ajan. Ja mulla on muutenki ollu noita kaikkia sairasteluja eikä hormonitoiminta oo ihan siinä kunnossa, mitä pitäis. Niin ei ihme, jos sieltäkin tulee jotai vaikutuksia. Kiitti hei, en ois tajunnu ajatella tätä puolta ollenkaa jos et olis kommenotoinut :)

  5. Mulla sama ilmiö ilmennyt. Aina ollut litteä ja siro keskivartalo, salitreenaamisen kautta mulle kehittynyt maha. Poiksystävä väittää ettei huomaa eroa, mutta itse olen huomannut. Mistä tää ilmiö johtuu, kaipaan litteää mahaani xD

    • Helpottavaa kuulla etten oo ainut :D Se on se syöminen. Pakko syyä, että kasvaa. Mut sit kasvaa mahaki :D Ei voi mmittäää!

    • Treenatkaa niitä syviä vatsoja niin päkki pysyy paremmin kondiksessa! Vaikka ei palat näkyiskään = rasvat ei oo siihen hommaan tarpeeks alhaalla, niin vatsa pysyy kyllä ”timminä” jos syvät vatsalihakset on kunnossa =)

    • Kyllä tulee syviä lihaksia treenattua, ihan fysioterapeutti antanut ohjeet juuri mun heikkouksille;)
      Ja rimpula oon edelleen, kylkiluut paistaa mutta maha koko ajan turvoksiin:/ Tai enemmän uskon sen olevan turvonnut kun kyllä se tuttu litteä maha silloin tällöin on esillä (hetken aikaa).

    • Syvien vatsojen treenaaminen on kyllä ihan tosi tärkeetä, että pysyy keskivartalo kasassa! Ite teen kyllä kahdesti viikossa, mutta onhan se aika vähän verrattuna siihen hooverimäärään, mitä jumppa-aikoina tuli viikkotasolla tehtyä :D

  6. Aikaisempi kommentti syvistä vatsalihaksista ja niiden litistävästä roolista pitää kyllä paikkansa (puhumattakaan siitä kuinka tärkeitä kyseiset lihakset ovat kehon toiminnan ja terveyden kannalta), samoin se mitä Milla kirjoitit oikein syömisestä yms., mutta sen lisäksi on myös huomioitava se, että keskivartalossa on iso määrä lihaksia, jotka kuormittuvat suuria, koko kehoa kuormittavia voimaliikkeitä tehdessä (mave, kyykyt yms.). Ja silloin nekin lihakset kasvavat (hypertrofia) siinä missä muutkin lihakset (takapuoli, reidet, selkä). Eli tämä on yksi suuri syy siihen, että koko kehon vahvistuessa ja lihasmassan lisääntyessä myös keskivartalo paksuuntuu (vaikkakin enemmän lihasmassasta kuin rasvasta, ja vaikka jopa rasva vähän vähenisi). Ja näin todennäköisesti käy vaikkei tekisikään varsinaisesti erikseen eristäviä, pelkästään keskivartaloa kuormittavia liikkeitä suurilla painoilla, mutta muuten treenaa suurilla painoilla ja tavoittelee voimakasta kehoa. Toki tulee huomioida yksillölliset ja rakenteelliset erot ihmisten välillä, mutta noin yleisesti ottaen tällainen kehitys kuuluu asiaan ja on ihan normaalia.

    • Oi, vau! Mikä kommentti! Jotain tämän tyylistä oon kyllä kuullutkin mun treenikamuiltani, kun oon tätä mun keskivartalon isontumista kriiseillyt. Mutta sä osasit pukea sen oikein hienosti sanoiksi! Taidat tietää asiasta enemmänkin?

      Oon kyllä tosiaan tehnyt raskaita perusliikkeitä paljon viimeisen vuoden aikana puntilla, joten voi hyvinkin olla, että jostain tällaisesta on myöskin kyse :) Kiitos!

  7. Mun lihava kamuni siellä…..eiku mitä?! ;) Tää Janen kommentti yläpuolella on erinomaisesti esitettynä se asia mitä määkin viimeks sulle salilla yritin sopertaa! Kun ne lihakset siä kasvaa niin tietysti se kasvaa ympärysmitaltaankin. Ihan niinku selkäkin levenee kun lihasmassa siä kasvaa. Ja sehän on vaan hyvä asia. :) ps. Ihana X-malli kropassa<3

  8. Mulla oli keväällä aivan järkyttävä vatsa kriisi :D Kun se ei ollutkaan niin timmi kuin ennen, kun pyrin syömään paljon. Tuntu tosi inhottavalle, vaikkei mun maha todellakaan ollut iso :’D

    No, nyt kun kesällä en oo jaksanut/viitsinyt syyä samaan tahtiin kuin syksyllä ja kesällä niin maha palautui ”entiselleen”. Mut niinpä mä kutistun sit muutenkin :’D

    • Niin, kai se on vaa kun on tottunut tietynlaiseen peilikuvaan ja olomuotoon, niin tällainen ei niin miellyttävä muutos tuntuu vähä inhottavalta. Ainakin hetken aikaa. Mä aattelin kyllä silti jatkaa syömistä niinku tähänki asti ;) Mut kait tästä äkkiä pienenis, jos yhtäkkii ei pääsiskään enää samallai treenailee ja sitä myöden syömään kunnolla.

  9. En tiedä, ootko koskaan perehtynyt ihmisen hormoni(epä)tasapainoon, mutta mm kortisolin, eli stressihormonin, liiallinen määrä elimistössä kerää rasvaa vatsan seudulle. Tosin en huomannu ainakaan että sulla olis sinne rasvaa kertyny, mutta jos se on alkanu alavartalon sijasta kerääntyä vatsalle niin siinä vois olla yksi syy. Hyvältä näytät joka tapauksessa, wautsiwau!

    • En oo kovinkaan paljon perehtynyt asiaan. Kiitos tästä näkökulmasta. Mulla oli kyllä ehkä elämäni stressaavin touko-kesäkuu, koska aloin vaan olla niin väsynyt kun ei ollut mitään lomia koko vuoteen. Ja kaikki muut velvollisuudet mitä piti hoitaa ja pähkiä. Ja mulla toi hormonitoiminta ei itseasiassa oo lainkaan kunnossa, että sikäli tässä vois hyvinkin olla perää! Mistähän tätäki vaan lähtis selvittää ihan jonkun ammattilaisen avulla…………….

      Kiitos kommentistasi enivei :)

    • Suosittelen Kaisa Jaakkolan kirjaa Hormonitasapaino – opas energiseen elämään. Lainasin kirjastosta ja on kyllä tosi mielenkiintoinen. Kirjoittaja on itse entinen fitness-kilpailija, jolla oli hormonitasapainon kanssa ongelmia. Mun mielestä tosi hyvä kirja etenkin aktiiviliikkujalle. Kaisa Jaakkola kyllä taitaa firmansa kautta tehdä myös jotain hormoneihin liittyvää valmennusta, kannattaa googlettaa!

  10. Jotenki sitä on vaan aina tosi kriittinen omaa kroppaansa kohtaan ja ku sen näkee aina samoista kuvakulmista peilistä ni jotenki sitä sokaistuu tai jotain. Mää haluaisin lihaksikkaat jalat ja takapuolen ku ne on aina ollu melkosen tikut. Aina katon peilistä, että ei hitto ku ne on edelleen ihan lihaksettomat eikä ne kasva! Sitte tänään esim näin mun siskon ottaman tilannekuvan musta ja mitä hittoa mulla oli lihaksia jaloissa eikä ne tosiaan ollu mitkään tikut ja takapuolessaki oli muotoa ihan huipusti! Muistan näin käyneen joskus ennenki, mutta aina sen vaan jotenki unohtaa ku sen verran harvoin kukaan mitään tilannekuvia ottaa.

    Ja ihana sinä! Mää oon aina ja ikusesti kateellinen tosta sun kropasta. keskivartalolihavana tai ei :D Vaikka omaaniki oon kyllä ihan tyytyväinen.

    • Eikä! Haha, huikeeta huomata tollainpäin asioita ;) Yleensä menee nii, et valokuvissa vieläpä näyttää tavallistakin huonommalta, jos joku muu on ottanu ne ja vielä ihan väärästä suunnasta :D

      Kiitos. Mäki joskus haaveilen et olis vähän bodympi yläkroppa, ja nyt kun on, niin kriiseilen muka keskivartalolihavuutta. Kyllä mieli on ihmeellinen ;)

  11. Niin tuttua toi sun kirjoitus! Nyt kun pt laitto mut syömään kunnolla niin tuntuu vaan et kaikki menee tohon keskivartaloon ja jenkkikset… Sulla se ei kyllä tosiaankaan näy missään, joten ole ihan huoleti. Aivan huikeeta toi sun kehitys! Itekin toivoisin nimenomaan yläkroppaan massaa, koska luonnostaan olen tosi rasvaton yläkropasta. Mut kai sitä pitää olla kärsivällinen ja jatkaa niin syömistä kuin kovaa treeniä, ajan kanssa toivottavasti!

    Kyllä kropan malli vaikuttaa niin paljon. Mulla on aina ollu ihan pienestä asti vatsan malli sellainen pömppä eikä kahden lapsen saaminen ainakaan ole tilannetta parantanut. Lisäksi kun on todella pienirintainen niin vatsa vaan näyttää isommalta koska on uloimpana kropassa Sitä vaan kriiseilee siitä vatsanseudusta ihan liiaksikin, miks se onkin niin tärkee kun pääsis paljon helpommalla tyytymällä vaan siihen mitä on?!

    • Mäkin olin ennen aika luihu yläkropasta. Luulin olevani ikuisesti päärynä. Mut kyllä syömisellä ja bodaamisella on saanut vähän tasapainoitettua tätä mallia kuitenkin ;) Ja hei, toihan on hyvä vinkki minkä huomaamatta annoit. Sen sijaan, että koitan aina peitellä mun rintoja käyttämällä pelkkiä bandeau-toppeja tai urheiluliivejä paitojen alla, niin munhan tarvii korostaa niitä! Sillonhan kaiken järjen mukaan vatsa näyttää pienemmältä :D haha.

      Enivei, kyllä pohjimmiltaan tarvii olla perustyytyväinen – niin kuin sanoit. Kehitettävää saa ja pitää olla, mut kaikki lähtis kuitenki siitä, et tykkää olla omassa kropassa. Pääsee todellaki helpommalla ;)

    • Viimeks eilen mietin, että jos ois yhtään isommat tissit, niin kukaan ei huomais, jos vähän turvottaa x)

  12. No et todellakaan oo keskivartalolihava. :) Tiedän kuitenkin tunteen. Itekin vertailua kuvia miltä näytin 20 ja nyt 28 vuotiaanakin ja onhan se ero ihan jäätävän suuri. :D Ikä vaikuttaa niin paljon. Ennen pystyi vetämään herkkuja vaikka kuinka paljon ja pysyi silti todella laihana. Ootko kattonu crossfitiä harrastavien naisten kroppia? Niillähän on sellasetkin sixpäkit ettei vyötäröä juurikaan erotu edestäpäin katottuna. :)

    • En oo kyllä itseasiassa katsellut crossfittaajien kroppaa sillä silmällä, vissii pitäis ;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta