Vapaasyönti – miten meni noinniinkuin omasta mielestä?

Kuten mainittu, viikonloppuna oli Summersound festarit ja sitä myöden anottu ja ansaittu vapaasyönti. Siis vapaasyöntiä ihan koko viikonloppu! Etukäteen mun odotukseni ja ajatukseni oli se, että herkuttelen ainakin hotelliaamupalalla pitkänkaavan mukaisesti. Ja sen lisäksi voisin syödä kesän ensimmäisen jäätelön auringonpaisteessa. Ja ehkä ottaa pari lasia skumppaa. Ja loput sitten fiilispohjalta.

Ja kuinkas lopulta kävikään?

Hotelliaamupala toteutui. Piti olla kertaa kolme. Mut oliki kertaa kaks :’D Ja toisella näistä kävin yksin. Mutta se, mitä viikonlopun aikana kuitenkin aamupalalla söin, oli ihan ookoo. Pakko kuitenkin sanoa, että ei oikeastaan täyttänyt odotuksiani. Koska eniten odotin herkullisia paahtoleipiä voilla ja juustolla. Ja jotain hyvää jugurttia. Ja puuroa mansikkahillolla. Ja dominokekesejä! Koska niitä pitää aina hotelliaamupalalla olla. Ja koko setti mieluiten pitkänkaavan mukaan syötynä. Kun kerrankin saa syödä kaikkea hyvää, eikä ole kiire mihinkään.

heinakuu27 (30)

Mutta no, söin koko reissun aikana yhteensä neljä leipää. Koska ne eivät jostain syystä maistuneet yhtään niin hyviltä, niin kuin mitä odotin?! EI, vaikka kokeilin sekä ruisleipää että paahtoleipää. Onneksi puuro sentään oli hyvää. Ja hillo. Ja oli siellä dominokeksejäkin! Onneksi.

Mutta edelleen olen vähän ihmeissäni, miten hotelliaamupala voi olla vastaamatta odotuksiin?

En käsitä. Ei vaan ollu hyvää. Tai sit mulla oli joku floppi päässä. Parasta oli puuro, mikä oli oikeasti hyvää. Samoin keksit. Sen maitolasin kanssa. Mun kaverin mielestä oli outoa, että mä hamstrasin noita keksejä niin, että piti olla oikein erillinen lautanen :D Mut noihan on ihan parasta! Kun taas se lämpimien ja suolaisten vaihtoehtojen puoli on sellainen, mitä en käy ikinä edes syynäämässä. Ei kävis edes mielessä syödä aamupalaksi pekonia ja munia. Tai kalaa. Kai makuja on vaan niin erilaisia. Ja mä tykkään puurosta ja leivästä ehkä eniten maailmassa. NIin ja kaikesta makeasta, tietysti.

IMG_20150727_093945[1]

Aamupalan lisäksi tuli syötyä toki muutakin. Koska oltiin koko viikonloppu reissussa. Lauantaina haettiin subia. Mun suosikkiroskaruokani. Mutta sekään ei ollu enää entisensä. Syytettiin kesätyöntekijöitä huonosta kokemukesta.  Kaveri heitti leipänsä roskiin, koska se vaan ei ollu sitä mitä piti. Mä tietysti söin. Kun kerran nälkö oli ja semmonen oli haettu. Mutta jotain siinäki meni pieleen, kun mäkin söin kokonaisen subin kahdessa erässä päivän aikana. Normaalisti pystyn helposti syömään kokonaisen kerralla. Ja se onkin niin hyvää, etten ees malttaisi tai suostuisi jättää sitä jääkaappiin odottelemaan seuraavaa nälkää. Mut nyt kävin näin. Voi jessus :D Huvittavaa subikokeilussa oli se, kun Subin myyjä kysy, et tuleeks nää messii. Eiku mukaan, kiitos. Voiks leipä tulla messii?! Ihmiset ehkä. Mutta ei leivät. Siis mun mielestä.

Muut viikonlopun ruuat koostuikin sitten välipaloista. Mulla oli hotelilla skyriä, proteiinipatukoita, banaania sekä reissaria leikkeleellä. Ja reivaamisen välissä kävin sekä perjantaina että lauantaina syömässä hotellilla. Tapahtumahan oli Messukeskuksessa, ja yövyttiin Messukeskuksen Holiday Innissä, joten hotellihuoneessa oli sikäli helppo käydä.

heinakuu27 (15)

 Täytyy kyllä todeta, että ei oo helppoo olla bodymuikki, joka tykkää reivata. En tiedä, oonko vaan lihavamielinen vai mitä, mutta tuntu vähän possulta, kun oli oikeesti vapaasyönnistä huolimatta 3-4 tunnin välein nälkä. Ja piti tosiaan kesken reivaamisen lähteä syömään. Vanhuus ei tuu yksin. En tajua, miten muka jotkut pystyy mennä alueelle 16-18 aikoihin ja bailata suorilta aamuyöhön asti?! :D Niin mäki oon joskus tehnyt. Mutta en enää.

Toki tilanteeseen voi vaikuttaa myös se, juoko alkoholia. Perjantaina tuli juotua kyllä pari lasia skumppaa ja saattoi joku nähdä mut alueella siideri kädessäkin. Mutta loppupeleissä vettä meni enemmän kuin alkoa, eikä kyllä käyny edes mielessä, että olis siitä lauantaina lähtenyt niin sanotusti uuteen nousuun :D haha. Ajat muuttuu, ihmiset muuttuu ja mun aikani humalaisena kreisibailaajana on kyllä niiiin taaksejäänyttä elämää.

Sitä paitsi, eikö oo paljon kreisimpää reivata monta päivää vähillä unilla ihan vaan vesilinjalla? ;) Musta on!

heinakuu27 (29)

Vapaasyönti siis antoi tällä kertaa mulle ressivapaan viikonlopun reissussa. Ei tarvinnut kuskata eväitä eikä miettiä, tuleeko syötyä oikein. Mutta lopulta käytäntö osoitti, että kuitenkin niitä eväitä piti hakea, koska ei ihminen vaan pärjää koko päivä syömättä :D Tai siis mä en pärjää. Ja kun kokonaisuutta katsoo, niin eipä tuolla tullut kyllä syötyä kovin erikoisesti. Kotiinpäästyä parhainta oli se, että kunnollista ruokaa on taas saatavilla, eikä tarvii koittaa kikkailla vaan välipaloilla :D

Kun on kerran totuttanut kroppansa säännölliseen syömiseen ja kunnolliseen ruokaan, niin on kyllä vaikea taantua takas siihen hiirisyömisajalle. Reissussa tää saattaa tuottaa ongelmia, tai sitten ei. Jos reissukaverina (tai ylipäänsä lähipiirissä, kotona tai töissä tai muuten arjessa) on muita bodylaiffia eläviä, niin tää säännöllinen syöminen on ihan itsestäänselvyys. Ei tarvii koskaan perustella kenellekään, jos on ruoka-aika. Mut sit välillä tulee näitä pohdintoja herättäviä tilanteita, kun mua jopa vähän nolottaa perustella omaa toimintaani. Sitä, että mulla on nälkä ja että oikeasti haluan syödä hyvin ja säännöllisesti, ihan sama vaikka oltas reiveissä tai linnanjuhlissa.

 Mut onneks tässä ollaan aikuisia ihmisiä, ja on mahdollista tehdä just sellaisia valintoja kuin itse haluaa.

heinakuu27 (35)

Onks sulle käyny koskaa sillain, et olis nälkä mut ei kehtaa oikein syödä, jos on ainoa koko porukasta? Musta tää muistuttaa ihan mun teinivuosiani, kun luulin olevani lihava, enkä siks kehdannu syödä, vaikka olikin nälkä. Ja silloin oli kyllä muotia, että tytöt ei syöny mitää ja kaikki halus olla pieniä ja laihoja. Niin tuli väkisin semmonen pieni flashbäkki sinne. Vaikka nykysin tottakai teen just miten huvittaa. Enkä halua olla laiha. Onneks. Mut silti tuli ihan pienenpieni kriisi päänsisällä, että oonko mä ihan epänormaali ja lihavamielinen, kun haluan pitää ruokarytmistäni kiinni myös festareilla :D Tai sit oon vaan suomeksi sanottuna olla liian vanha ja mukavuudenhaluinen bodylaiffia elävä muikki, että musta olisi enää huolettomaan ympärivuorokautiseen kreisibailaamiseen.

Ilman ruokaa.

Milla

22 vastausta artikkeliin “Vapaasyönti – miten meni noinniinkuin omasta mielestä?”

  1. Haha, jotenki kuulostaa niin tutulta, mulle on ihan sama missä oon, nälkä tulee just 2-3tunnin välein ja ruokaa on mukana ja sen kyllä sit syönki. :-D Oon kans miettiny, et onks tosissaa hotelli aamupalat huonontunu vai onks sen vaa laittanu liian korkeelle alustalle, ku viimeks iski kauhee pettymys ku leipävalikoima oli iha huono, eikä se muutenkaa ollu semmone mitä oli oottanu..

    • Kiva kuulla vertaistukea ;) Ja periaatteessa näinhän sen kuuluiskin mennä. Kun syö sopivasti ja hyvin, niin kyllä sen nälän kuuluukin tulla. Jos ei oo nälkää ollenkaa, niin silloin varmaaa kroppa on kyllä jos jonkinlaisessa jumitustilassa. Että sikäli ollaan kyllä onnellisen terveellisessä asemassa ;) Mut luohan se omat haasteensa tämmösiin erityistilaisuuksiin! Winterwonderlandiin eikä summersoundeille saa viedä edes proteiinipatukkaa mukanaan, niin sen takia vähä kikkailua et pääsee välillä tankkaamaan. Ellei sit nimenomaan halua syödä jotain skeidaa kojusta.

      En tiedä, mikä hotelliaamupaloja vaivaa. Mutta toisaalta, eipä tarvii sinnekään enää himoita :DD

  2. Kehtaan kyllä syödä sen 2-4 tunnin välein vaikkei kukaan muu söiskään, mut mun on pakko saada säännöllisesti ruokaa tai voisin olla tosi mukavaa seuraa :D eli turhaan mietit et ois noloa! Mä alan aika nopeesti kiukuttelemaan jos en saa ruokaa ja musta tulee flegmaattinen, joten läheiset on ainakin tottuneet siihen et roudaan välipaloja mukana (varsinkin festareilta ei löydy mtn järkevää syömistä) ja syön niitä millon missäkin :D
    Sussa on muuten tosi paljon samoja piirteitä kun mun serkussa!

    • Mäkin oon tähän asti pitänyt ruokavaliostani kiinni, oli arki tai juhla. Mut jotenkin nyt tuli ekaa kertaa semmonen taantuma teinivuosille, et onks tää nyt jotenkin outoa tai epämääräistä tai lihavaa :D Musta tulee kans ihan flegmaattinen jos venyy liian pitkäks ateriavälit! Oli itseasiassa tosi osuva sana! En oo ite keksiny mitään sopivaa kuvausta, mut täytyy tästä lähtien käyttää tota :D

  3. Hieno homma, että olet sulle sopivat syömiskuviot enkä halua niitä mitenkään kritisoida. Silti oma reaktio (itsekin salimuijana) tällaiseen viralliseen vapaasyöntipäivään on ihan wtf, kun et tietääkseni treenaa mihinkään kisaan juuri nyt etkä ole esimerkiksi ylipainoinen laihduttaja erikoisruokavaliolla. Jotenkin vaan ihan kreisiä, että aikuisella normaalipainoisella ihmisellä on päivä, jolloin saa IHAN ITSE päättää mitä syö ja kuunnella ihan omia mielihalujaan. Tietenkin ymmärrän että yltäkylläisyyden ja valinnanvaikeuden keskellä valmis ruokavalio voi tuntua myös vapauttavalta helpotukselta, kun syömisen ajattelun voi ulkoistaa ammattilaiselle. Tämä oli vain sellainen oma spontaani ”ihmiskunta, mihin olet menossa” -reaktioni :D Jatka syömistä ihan itsellesi sopivaan malliin :)

    • Onkse ihan kreisiä vai :D haha. Kääks. Ilmeisesti siis kritisoit vähän sitä, että munlaisella tavallisella, normaalipainoisella, terveellä treenaajalla on valmentaja ja sitä myöden treeni- ja ruokaohjeita?

      Tää on ollut mun valintani ja toimii kyllä hyvin. Onneks ihmiskuntaan mahtuu monenlaisia kulkijoita :)

    • Kieltämättä muakin hieman ihmetytti, että miksi täytyy pyytää valmentajalta lupa vapaasyöntiviikonloppuun, jos ei ole kisadieetillä. Omaksi iloksi kun on ruokavaliolla, niin silloinhan sen pitäisi olla ihan vaan ilmoitusasia, että tänä viikonloppuna en sitten noudata ruokavaliota, koska meen festareille. Mutta ehkä se niin enemmän olikin, kun lupa kuitenkin myönnettiin. Ja tietty kun haluaa tuloksia, niin niitä poikkeusviikonloppuja ei voi olla koko ajan ja siinä mielessä valmentajan ”lupa” on ihan järkevä homma.

      Sulla on ihanan positiivinen blogi ja ihana tapa suhtautua treenaamiseen jotenkin niin intohimoisesti :) Kiitos antamastasi inspiraatiosta!

    • Nimenomaan tästä oli kyse. Ilmoitin jo talvella et mitä summersound mulle merkkaa ja toivoin vapaasyöntiä. Eihän sitä ny kukaa olis voinu tai halunnut tai mistään syystä ei olis ees tarvinnu kieltää. Mut tottakai keskustelen laikki poikkeusjutut valmentajan kanssa koska mitä järkee olis maksaa siitä ja sit olla hyödyntämättä kuitenkaan :D

  4. Munkin on syötävä 3-4 tunnin välein ja eväitä on aina mukana, vaikka ihan vaan kauppareissulle. Banaani tai muu hedelmä, myslipatukka, pähkinöitä, millon mitäkin. Jos en syö tarpeeks, musta tulee tosi hiljanen ja saatan kilahtaa ihan pienestä tai sit alan nukahtaa pystyyn, kun ei vaan jaksa. Kaveritkin on tottunu et kaivan omenan repusta jossain vaiheessa istuskelua.
    Nyt oon huomannu myös sen, että ajattelen ekana mitä pitää pakata mukaan tai millon ja missä pääsee syömään, jos johonkin kotoa lähtee. En vaan kestä sitä syömättömyyden pahaa oloa.

    • Tutulta kuulostaa ;) oliki iha hassua lähtee nyt viikonlopun viettoon ilman eväitä! Tai ruokasuunnitelmaa. Vaikka lopultahan tässä kävi nii et hain Just niitä eväitä hotellille mitä oisin kotoaki roudannu ;)

  5. Toi on niin totta. Jo yksi baari-ilta on vaikea viettää, kun nälkä pukkaa viim kun baariin pääsee. Eipä ole kyllä vuoteen ollukaan oltua kuppiloissa, Mutta ei sitä enään kaipaakaan. Nautin niiin juuri noista ihanista puuroaamiaisista ajoissa, kaikessa rauhassa. :)

    • Onneks baareihin sentään voi viedä evästä mukana. Jos käyn tanssii ihan tavallisessa kuppilassa, niin joku patukka tai pähkinät kulkee helposti välipalana mukana ni jaksaa aamuyöhö ;)

  6. Mulla sama homma, pakko syödä 3-4 tunnin välein. Ja aina suunnittelen etukäteen, jos lähden kodin ulkopuolelle, et missä ja milloin pääsen syömään. Mun mies ja sen kaverit taas pystyy olla syömättä puol päivää.. Mut se on jo tottunut siihen, et tarviin säännöllisesti ruokaa, mut kyllä vähän hävettää sen kavereiden kanssa ollessa, et mulla on aina nälkä ja pakko syödä :) en kestä ollenkaan nälkää!

  7. Mulla on nelivuotias lapsi, mikä on syömisen kannalta super kätevää. Lasta varten pitää kuitenkin aina miettiä valmiiksi eväät ja missä syö ja millon. Joten sitten hoituu omatkin ruokailut kätevästi samalla ja pysytään molemmat hyvällä tuulella :) Eikä tarvii todellakaan tuntea oloansa oudoksi!

    • Toi on kyllä totta. Lapsi, ihan oikea syy syödä säännöllisesti ;) Eikä tarvii edes puolustella tai perustella. Onneks mun työ on lapsiarkea niin on helppo syödä säännöllisen rytmin mukaan ;)

  8. Hehe, piti kans hiljattain lähtee heti suoraan Stam1nan keikalta kotiin syömään, kun muut lähti vielä kaljalle :D nälkä voitti!

  9. Ei juma, että vihaan sanoja bodylife ja muikki ja tässä postauksessa ne olivat vielä yhdistettyinä :D…

    • Voi juma. Muikki joka elää bodylaiffii, älä vihaa mua :D Ei oo niin vakavaa!

  10. Bodylaiffi, bodyruoka jne. Ihan kun eläisit jotain tosi erityistä elämää ja söisit erityistä ruokaa, ihan en makaronia ja skyrejä hehkuttais. Itsekehu paistaa läpi, sekä ihmisenä se (siis blogin ulkopuolella) että sitä bodyutta ja treenaamista pitää jatkuvasti mainostaa että kaikki varmasti huomaa ja tietää että treenaat. Muuten sitä ei ulkonäöstä edes huomaisi. Enkä oo mikään läski, kateellinen heitteri, treenaan myös itse, olen body, mutta en koe tarvetta sitä kaikille mainostaa. Arvostettavimmat tyypit pitää suun kiinni ja nostaa rautaa.

    • Ilmeisesti tunnet mut kun pystyt kertomaan kuinka toimin blogin ulkopuolisesta elämässä?

      Treeniblogeissa nyt vaan on tapana kirjoitella treeni- ja ruokajuttua. Oon pahoillani jos se saa sut tuntemaan että mainostan syömisiäni ja treenaamisiani. Ja kai joku ihan arvostettavakin tyyppi pitää treeniblogia, vaikka just mä en oliskaan sellainen… Sun mielestä ilmeisestikään kyllä ei.

      Hyviä treenejä enivei!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta