Kyykkääminen kasvattaa – innostusta ja hanuria

”Mä vaan jähmetyin tähä suu auki ja tuijotin tota sun persettä”. Sanoi ystäväni, kun ihmettelin ruokakaupassa skyrmakuja valitessani, miksei hän vastaa kysymykseeni, jonka juuri esitin.

Niin. Pyllyjuttu. Johdantona kyykkämiseen. Koska tavallaanhan ne liittyvät toisiinsa.

heinakuu29 (10)

Mä en oo mitenkään maailman kokenenein kyykkääjä. En edes semikokenut. Oon käynyt salilla vasta muutamia vuosia, ja bodypumpyykkyjähän ei lasketa ;) Virallisesti kyykky tuli mun treeniojelmaani vasta maaliskuussa, mutta jo toukokuussa se jäi pois, koska aloin tehdä pelkkää voluumiohjelmaani. Ja ennen tämän vuoden huhtikuuta oon käynyt toki jalkapäivän yhteydessä epäsäännöllisen säännöllisesti kyykkäilemässä, mutta en oo ehtinyt luomaan liikkeeseen samanlaista kehityskaarta kuin esimerkiksi viime viikolla hehkuttamaani räkkivetoon. Kuka tahansa voi kyykätä joka viikko vuodesta toiseen viiskytkiloa niskassa. Niinku mä oon tavallaan tehnyt salipolkuni alusta asti. Otin kuitenkin kopin nyt tästä mahdollisuudesta, kun kesän aikana oon siirtynyt taas tekemään myös voimatreenejä. Ja sitä myöden kyykkyä. Ja mä aion edistyä siinä.

Treenivihkostani paljastuu, että maaliskuussa kyykkäsin 60kg niskassani sarjaa 11 – 9 – 8. Kyseisen kuun lopulla kävin pt:n kanssa treenaamassa, ja muhun luotiin usko, että pystyn kyykkäämään sarjaa myös 70kg niskassa. Saan aina ihan hirveästi lisää tekemisenmeininkiä, kun ylitän rajojani pt-treeneissä ja tän voimalla mentiinkin huhtikuussa 70kg sarjaa 7 – 6 – 6. Olin ihan superiloinen siitä, että pääsin eroon tosta ikuisesta viiskyt- tai kuuskytkiloa kyykätessä -kohtalosta. Ja myös siitä, että katsottiin mun kyykkytekniikkani, ja se vaikutti olevan kunnossa. Turvallinen ja toimiva. Teknisestä puolesta en uskalla edes sen enempää täällä kirjoitella, koska jos jonkun liikkeen voi thedä monella tapaa eri tavalla oikein, niin se on varmasti kyykky :D Mulle pääasia on se, että oon saanut ammattilaiselta hyväksynnän tekniikalleni.

heinakuu29 (11)

  No hyvän alun jälkeen toukokuussa koittikin sitten voluumiviikot. Ja siloin mun jalkatreenissäni ei ole kyykkyä ollenkaan. Vaikka toki monta muuta korvaavaa liikettä :D Joka tapauksessa. Touko- ja kesäkuun menin siis ilman kyykkäämistä. Ja nyt  tauon jälkeen oon ehtinyt tehdä pari kiertoa taas voimatreeniäkin. Ja tällä viikolla, kun oltiin hyvän treenikamun kaa tekee ihan sairasta jalkarääkkiä, niin päätin kokeilla samaan konkurssiin nextiä leveliä – 80kg! Kyykkäsin sillä nelosen! Ja sen jälkeisen sarjan vielä seittämälläkympillä kokonaisen kympin. Ihan yhtäkkiä! Vaikka ennen tätä sain muka vaan jotain 6-7 toiston sarjaa.

Musta tuntuu, että kyykkäämisessäkin iso osa työstä tulee päänsisältä. Kun uskoo, niin pystyy. Ja mä ainakin uskallan paremmin, kun joku toinen tsemppaa vieressä ja mahdollisesti varmistaa mulle. Koska sillain tämäkin eteneminen tuli. Uskalsin kokeilla seuraavaa tasoa ja pystyinkin siihen. Ja tästä lähtien tiedän, että voi alkaa tehdä sarjaa taas vähän suuremmalla lastilla. Pikkuhiljaa hyvä tulee ;) Kunhan vaan kyykkää.

Ja oishan se nyt aika siistiä joku päivä kyykätä oikeesti isoilla painoilla!

Se motivoi mua ajatuksena ihan hirveesti! Ja siks innostuu joka viikko lähtemään jalkapunteille, vaiikka siinä hetkessä se on ihan tuskaa. Ja tottakai sekin motivoi, kun jalkalihakset alkaa oikeesti muotoutua. Ois kiva näyttää siltä, että on joskus kyykännytkin! Siitäkin huolimatta, että ei käytä koskaan tiukkoja housuja :D Ja kaikki nää mun kavereiden hervottomat sutkautukset tyyliin ”v***u tota sun persettä” antaa jollain hassulla tapaa mulle palautteen siitä, että suunta on oikea ;) haha.

heinakuu29 (9)

Aloin myös tossa miettiä, että oliskohan sellaisesta vyöstä apua tässä kohdassa kyykkyuraa?  Mulle on viralliselta taholta ja vähän epävirallisemmaltakin sitä suositeltu useampaan otteeseen. Vaikka toki ilman vyötä kyykkäämisessä on paljon etuja. Mutta nyt musta alkaa tuntua, että mun jalat itseasiassa on aika vahvat, ja saattais jaksaa isollakin kuormalla sarjaa. Ja kun tarkoitus on nimenomaan tehdä lyhyitä sarjoja raskailla painoilla. Mutta keskivartalo. Mitä mieltä ootte vyöstä kyykätessä? Edut ja haitat? Kannattaako? Onks sulleki käyny joskus näin hienosti, että  kyykkääminen kasvattaa sekä innostusta että hanuria? ;)

Milla

18 vastausta artikkeliin “Kyykkääminen kasvattaa – innostusta ja hanuria”

  1. Vahva gimma oot! Itse en suosittelisi vyötä. Parempaa tulosta pitkällä aikavälillä saa sillä kun ei totuta kroppaa suotta ns. turhiin vempaimiin. Vyön käyttäminen puolustaa paikkaansa esimerkiksi erittäin raskaissa maastavedoissa, mutta senkin voi tehdä niin kovin monella tavalla, ja myös monella tavalla väärin. Jatka samalla tavalla!

    • Kiitti kommentista! Iteki oon ollu sitä mieltä, että sen verran köykäisessä sarjassa mennään mun tasollani, että kaikki ylimääräinen on vaan turhaa välineurheilua. Mut tuli nyt mieleen heittää tää ajatus / kysymys ilmoille, koska mielellään just kuulee vähä muidenkin mielipiteitä tai kokemuksia, et kummankaa toimii paremmin :) Ehkä jos mulla toi kyykkyvarmistaja pysyy treeniviikoissa mukana, niin tää homma voiki mennä eteenpäin syksyn aikana, nii voi sit miettii jos ihan raskaimmat sarjat tekis vyöllä. Ehkä, ehkä ei :D

  2. Toi on ihan totta! Itekkin jumahdin nimenomaan tohon 50kg paikkeille junnaamaan varmaan yli puolen vuoden ajan. Tosin samalla hermotus ja tekniikka hioutu kuukausi kuukaudelta aina parempaan suuntaan, ja esimerkiksi nyt se tuntuma ylipäätään on ihan eri tasolla kun joskus viime kesänä. Siinä missä ennen kilomäärien lisääminen (tai sen yritys) sai aina, ehkä pakaran lisäksi, mutta ainakin etureidet kunnoll kipeiksi, nykyään sen ison osan työstä osaa tehdä nimenomaan niillä persuslihoilla. Ja kilomäärissäkin on kevään ja kesän mittaan tultu semmonen kevyt 15 kiloa ylöspäin, jee :)

    • Toikin on kyllä hyvä pointti! Mullakin on varmasti tekniikka alkuajoilta sikäli kehittynyt ja hermotus parantunut, että vaikka painot ei kovin kasvaiskaan, niin kyllä nykysin tuntuu että työ menee koko ajan paremmin vaan niille lihaksille, mille kuuluukin :) Niin moni juttu vaikuttaa!! Ja tästä syystä ei oikein voikkaan verrata keneenkään muuhun kun omaan tekemiseen. Ja siks uskalsin myös noita painojaki ihan julkisesti laittaa…

  3. Vau tuo 80 kg ja jopa 70 kgkin kuulostaa uskomattomalta.
    Mä oon just se, joka tekee 50 kg:n kyykkyjä kuukaudesta toiseen ja saan kyllä hirveän jalkärääkin päälle :)

    • Kiitti! Mun tasollani se tuntuukin hienolta etenemiseltä :-) Ja kyllähän millä tahansa painoilla saa rääkin tehtyä. Mutta tässä tekstissä puhuinkin nimenomaan niistä lyhyistä voimasarjoista ja omista maksimipainoista :)

  4. Kyllä musta vyötä kannattaa harkita. Jos haluat oikeesti nostaa välillä raskaita sarjoja, niin kyllä siitä vyöstä on apua ja iloa. Toki kannattaa kyykätä raskaasti myös ilman vyötä, mutta vyö tuo paljon tukevuutta liikkeeseen, kun mennään oikeesti koviin painoihin. Kannattaa myös tsekata et panostaa siihen vyöhön, ettei mitää halvinta osta! Tsemppiä treeneihin!

    • Näin mä oon kuullut monilta kovemmanluokan kyykkääjiltä! Et just noi raskaimmat maksimisarjat vois koittaakin vyön kanssa.

      Ja hyvä huomio toikin, et hoksaa sit kerralla hommata kunnollisen eikä mitää sekundaa ;) Kiitos kun kommentoit!

    • Siitä vyöstä saa myös äkkiä jokusen kilon lisää sarjapainoihi! Sekös vasta mieltä lämmittää :D

  5. Kyllä mää varmistan! Tää treenirääkki tuntuu varmaan viä viikonloppunakin kintuissa…. :D Ps. On sulla oikeesti huiput painot tangossa ton kokoseks minimuikiks! ;)

  6. Ennen kun mun selkä kosahti paskaksi (välilevy sano poks) niin parhaimmillaan tuli kyykkäiltyä päälle 100 raudoilla. Vyö on ihan ehdottoman kova juttu, koska ainakin mulla tuppas toi keskivartalo välillä pettämään ja aika monella näkee myös että selkä pyöristyy isompien rautojen kanssa. Eli ihan sun omaksi turvaksi suosittelen mäkin vyötä. Nykyään en kyykkäile (tai tee muitakaan alaselkää rasittavia massaliikkeitä) juuri lainkaan, vaan kasvatan hanuriani muilla liikkeillä :)
    Pitää muuten joskus tulla heittää sun kanssa yläfemmat PT-päivillä jos satutaan samaan ryhmään! ;)

    • Mua pelottaa kyl aina ku tekee vetoja tai kyykkyä et jos käykin nii et keskittyminen herpaantuu sekunniksi ja sit on välilevy ulkona :/ siks pyydänki aina pt-treeneissä et tarkistetaan mun tekniikkaa ja et jos saa jotai juttui mihin kiinnittää huomion treenatessa jotta välttäis loukkaantumiset… Mut eipä noille mitään voi sit jos kosahtaa. .

      Ehdottomasti täytyy moikkailla pt-päivillä hei!! :-)

  7. Mun järkkymätön käsitykseni on, että vyö on ehdottomasti haitallinen juttu. Sillä kompensoidaan heikkoa keskivartalon tukea (kuten esimerkiksi ylläolevasta piain kommentista voi huomata), enkä voi oikein käsittää miksi sarjapainojen nostaminen on tärkeämpää kuin oman toiminnallisen voiman kehittäminen kokonaisvaltaisesti niin, että sekä selkä että ydintuki pysyvät hommassa mukana. Mielestäni tuo jälkimmäinen on oikeaa, todellista voimaa. Ei se, että ikään kuin apupyörillä (ts. nostovyöllä) kyetään kyykkäämään isommin. (Ehkä voimannostokilpailujen osalta tajuan, että voitonhalu on niin suuri, että halutaan ylittää äärirajoja apuja käyttämällä, mutta en siltikään pidä sitä järkevänä tai hyvänä vaikka ymmärrän tämän inhimillisen heikkouden kilpaurheilussa. Järki ei aina pysy mukana kilpaillessa, ja riskit ovat suuret. Myös selkäleikkausten tms. jälkeen nostovyöstä voi olla hetkellistä apua ja se voi olla kuntouttamisessa yksi apuväline harjoittelussa, mutta sillloinkin pyrkimys on loppujen lopuksi kehittyä niin vahvaksi, että vyöstä päästään eroon.) Totta on, että jalat jaksaisivat varmasti enemmän kuin keskivartalo, mutta silloin kuuluu kehitys tehdä sen keskivartalon ehdoilla ja sen vahvistamisen kautta. Ja sen keskivartalon käyttöä taas voi kehittää lukuisilla tavoilla paremmaksi (esim. pilates, trx- harjoittelu, oikean hermostollisen aktivoinnin opettelu erilaisilla harjoitteilla yms.) Monille ammattiurheilijoillekin olisi hyödyllistä kehittää oman keskivartalon käyttöä, ja siinä on yleensä isojakin puutteita.

    Ettei tämä jäisi vain tällaisen anonyymin tyypin huuteluksi, laitan vielä yhden linkin tähän sanojeni tueksi: http://www.compactfit.com/cgi-bin/webio2kauppa?Arvosta_selk%C3%A4%C3%A4si_-_%C3%A4l%C3%A4_k%C3%A4yt%C3%A4_nostovy%C3%B6t%C3%A4&naytasivu=73&id=0&saitti=compactfit

    (Ylläolevilla sivuilla on muutenkin tosi paljon hyviä juttuja.)

    Tiedän, että monet ovat tästä asiasta kanssani eri mieltä, ja toki hyväksyn sen, mutta uskaltaudun nyt laittamaan tämän kommenttini tähän silti. Voitte hyvin ohittaa sepustukseni olankohautuksella. :) Yleensäkään en ikinä kirjoittele mihinkään blogiin mitään, lueskelen vain, mutta sä olet Milla jotenkin niin älyttömän sympaattinen ja suloinen, että tekee mieli osallistua sun juttuihin.

    • Oi mikä kommentti! KIITOS!

      Tosi hyvät perustelut sun mielipiteille asiasta. Helppo uskoa ja olla iteki kohta samaa mieltä :’D Ja kyllä mä mieluummin kyykkään tosiaan turvallisesti niillä voimilla mitä koko kroppa yhteisvaikutuksesta antaa, kuin että väkisin vyön kanssa täytyis saada mahdollisimman isot painot vaikka esim. Keskivartalo ei niitä todellisuudessa jaksa kantaa.

      Tää kommentti oli kyllä tosi hyvä! Kiitos kun näit ison vaivan ja kirjoitit :-)

      Ps. Ihana toi sympaattinen ja suloinen. Oonko mä :’D kiva kuulla et jonkun mielestä! Kun johonkin viime viikkoiseen postaukseen joku kävi huutelee et pistää vihaksi mun sanavalinnat joita käytän :D

  8. Kyllä mäki suosittelisin vyötä :)
    Ite joudun kyllä jo käyttämään smith-kyykyissäkin, jos mennään yli 50kg. Mulla on siis selkä leikattu muutama vuosi sitten ja vaikkei se haittaakkaan treenaamista, niin en haluu ottaa mitään riskejä. Mä en ite henkilökohtasesti tykkää käyttää vyötä, koska tuntuu että happi loppuu kun maha ei pääse pullottaa samalla tavalla happee ottaessa. :D
    Yhen pykälän kun laittaa löysemmälle niin sillä vyöllä ei kyllä tee mitään. Pitäs varmaan sellanen tarrallinen vyö olla:)

    • Niin niitä vöitä on tosiaan erilaisia. Tarrakiinnityksellä ja perinteisemmällä – ilmeisesti ;) siinä oliski seuraava gallup -aihe ku kysyy mielipiteitä et minkälainen on hyvä vyö :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta