Elämää ilman vaakaa ja peiliä

Viimeistä kesälomaviikkoa elellään, ja täytyy  kyllä myöntää, että tuntuu siltä, kuin loma olisi vasta viime viikolla alkanut?! Jos huomenna pitäisi palata normaaliin arkeen, niin sanoisin kyllä, että ei oo loma tehnyt tehtäväänsä. Koska loman tehtävä on mun mielestä saada ihminen niin rentoutuneeksi ja vapautuneeksi arjesta, että työkuvioihin ja muihin arkirutiineihi tuntuu suunnilleen mukavalta palata. Nyt en pysty edes ajatella arkeen palaamista ahdistumatta, ja musta tuntuu vaan mukavalta olla vapaalla :D Toivottavasti viimeinen lomaviikko on kaikessa aurinkoisuudessaan niin huippu, että sunnuntaina oon jo eri mielellä laittelemassa työviikon ruokia ja vaatteita riviin.

Ennen sitä. Lomamoodi. Ihan kaikella luvalla.

IMG_20150805_093121[1]

Loman alkuun pyysin rentoiluvinkkejä, koska oon ehkä maailman stressierkein ihminen. Ja oonkin päässyt oikein hyvin rentoilun makuun. Tiiättekö, millä keinoin?

Ensinnäkin oon ollut tosi paljon poissa kotoa. Oon käynyt siellä lähinnä hakemassa lisää vaatteita ja katsomassa, että tontti on paikallaan. Ja kun tossa yks päivä vietin yhden pidemmän pätkän kotona, niin aloin heti kelata kaikkia velvollisuuksia: siivoamista, ruuanlaittoa, preppausta, pakastimen sisältöä, pyykinpesua, kaappien järjestelyä, ikkunoiden pesemistä ym. Eli ihan kaikeksi yllätyksekseni täytyy kyllä sanoa, että nyt just on parempi olla reissussa kuin kotona. En oikeastaan aikaisemmin edes tiedostanut, että stressaan ja ahdistun kaikesta suorittamisesta kotiympäristössä! Enkä jotenkin pysty rauhoittua kotona. Ihan vaan olemaan. Touhotan siellä koko ajan jotain. huhhuh. Hemma bra men borta bäst! Ainakin lomalla. Ja tää on tosi iso yllätys ja myönnytys tällaiselle kotihiirelle.

Rentoutumista on edesauttanut myös eräs valmennuskuvioihin liittyvä juttu – sovittiin nimittäin viimeksi kun tapasin Killeä, että elän nyt kaksi viimeistä lomaviikkoani punnitsematta mitään. En käy itse puntarilla, koska oon huomannut, että kun tällä hetkellä mun ympärilläni moni ihminen haluaa keventää tai laihduttaa, niin ahdistun, kun oma painoni on koko ajan kasvusuunnassa. Ja oon nyt myös ilman ruokavaakaani. Se on kotona odottamassa. Eli arvioin myös päivittäiset ruokani vain silmämääräisesti oikein.

elokuu5 (5)

Ja itseasiassa oon ollut myös ilman kokovartalopeiliä! Ihan hassu pieni juttu toi peilikin, mutta hoksasin tossa yks ilta, että kotona sitä väkisin niin sanotusti hyväksyy kaikki asunsa peilin kautta. Treenikuteet, kotivaatteet, treffivaatteet, kaikki! Ja nyt kun ei ole peiliä, niin sitä vaan vetäsee jotkut vaatteet päälle ilman sen isompaa ajatusta :D Hassua. Mutta oikeastaan tosi rentouttavaa. Mullakin kun on aina se perinteinen ”näytänkö tässä lihavalta” -kriisi menossa. Nyt ei paljon ressaa, kun ei pysty tarkistaa mistään et kuinka hassulta sitä näyttääkään.

Oon myös käynyt treenailemassa fiilispohjalta. Tosin fiilispohjaisuus on mennyt hyvin yksiin mun treeniohjelmani kanssa, sillä jotenkin tässä lomamoodissa on ihan supervoimat salilla, ja on ihan mehuissani menossa tekemään kaikkia treenejä, kun tuntuu, että joka treenissä tulee jotain edistymistä :D Eli puntilla on tullu käytyä tosi paljon. Ja edelleenkään en oo tainnut yhtäkään treeniä tehdä yksin – cool ;) Tää kesä jää varmasti mieleen kimppatreeneistä hyvien treenikamujen kanssa!heinakuu8 (4)

Sellaisia rentoja lomaterkkuja täältä! Onks kenellekää muulle käyny tämmöstä valaistumista ton kokovartalopeilin suhteen? Hassua, miten siihenkin voi muodostaa tietynlaisen riippuvuussuhteen. Tiedä sitten, kuinka norsuna täältä lomilta palataan arkeen, mutta saapahan ainaki blogimatskua, jos munkin tarvii liittyä keventäjien kerhoon :D Siihen asti – aurinkoisia loma- tai työpäiviä!

Milla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta