Tiesitkö tätä minusta?

Bongasin Fitfashionin etusivulta aiemmin tänään jonkun bloggaajan ”paljastuspostauksen” itsestään, ja koska mulla oli tänää hyvää aikaa bloggailla, niin teki mieli tehdä samantyyppinen tännekin ;) Toivottavasti mua ei syytetä plagioinnista! Paljastukset ainakin on erilaiset. Ehkä sopii tämmönen järjestely? Oonkohan koskaan aiemmin kirjoittanutkaan tämäntyyppistä postausta, saattaa olla, mutta en ainakaan ihan hetkeen….

Ajatuksena oli siis ihan vaan antaa teille lukijoille mahdollisuus tutustua blogin kirjoittajaan taas vähän paremmin. Välillä joku kirjoittaakin kommenttiboksiin tai tulee jossain salilla tai kaupungilla sanomaan, että tuntuu, kuin tunnettaisiin ihan vain sitä kautta, kun käy täällä aktiivisesti mun juttuja lukemassa ja keskustelemassa kommenttiboksissa. Ja mä kyllä allekirjoitan tän aika hyvin kans! Kaikki bloggaajat, joita oon itsekin ensin seurannut ja sen jälkeen sattumalta tai tarkoituksella jossain tavannut, ovat olleet juuri sellaisia, kuin kirjoitusten kautta ovat antaneet ymmärtää. Vaikka toki aina tulee yllätyksiäkin. Joskus joku ei ollutkaan niin hervottoman herskyvä, kuin ennalta oletin. No, joka tapauksessa. Tiesitkö aiemmin lukemasi perusteella tai muuta kautta, että….

Mä oon aika nauravainen perusluonteeltani. Tykkään tehdä työtä ja elellä arkea pieni pilke silmäkulmassa ja tarviin jokaiseen päivään hymyjä ja iloa ja naurua. Musta on tärkeetä kuulla hauskoja juttuja joka päivä. On ihanaa, kun joku soittaa tai laittaa viestiä tai ihan kasvokkain kertoo jotain, mille voidaan yhdessä nauraa. Tai edes hymyillä. Tiiättekö, meemit, tilanteet, tapahtuneet – you name it. Oon ite vaan ihan tuhottoman huono kertomaan hauskoja juttuja, koska jos joku hauska juttu on mun mielessäni, repeilen sille jo kertomisvaiheessa niin paljon, että ulosanti on aika heikkoa. Mut sit on myös ihan parasta tikahtua nauruun. Tiiättekö kun naurattaa niin paljon, että ei saa happee ja joutuu ihan huutamaan, kun naurattaa niin kovaa :D haha. Lokakuussa oon meinannu tikahtua nauruun, kun näin puuhattu-meemin, kun yhessä paikassa oli Sami ja Jani töissä ja ku yks hassu otti omasta nenästään lähikuvan. haha. Ai jestas. Naurattaa vieläki ku muistelen. Mutta siis lyhyesti sanoen – naurua ja paljon.

heinakuu11 (10)

 Sen vastapainoksi, että tykkään nauraa, niin itken tosi helposti. Taidan siis olla aika herkkis. Jokainen elokuva saa jossain vaiheessa vollottamaan. Samoin kuin toisen ihmisen itkun näkeminen. Tai Salkkareissa hautajaiset. Tai ku joku asia epäonnistuu. Tai jos väsyttää liikaa. Tai jos joku kuuntelee mua oikein tarkkaan, niin aivan liikutun, kuinka ihanaa on tulla kuulluksi. Tai jos joku vaan sanoo jotain kaunista, kuten ihan tässä vuorokauden sisään että ”mun tulee sua ikävä” ja että ”oot rakas”. Vuodatan kyyneleitä varmaan joka viikko jonkun asian suhteen. Perussettii. Mut semmonen mä oon.

En osaa tehdä päätöksiä. Mietin aina ihan liikaa, että mitä kaikki asianosaiset on asiasta mieltä. Jos päätän vaihtoehto ykkösen, niin mitähän toi ajattelee. Ja jos taas päätän vaihtoehto kakosen, niin miten se vaikuttaa tohon ja tohon. Itseäni ajattelen usein viimeisenä.

Ootte ehkä huomanneetkin, mutta en julkaise useinkaan kuvia itestäni, joissa oon suoraan kameraa kohti. Niinku kokovartalokuvia. Mulla on aina ollut kriisi, kun jalat on tosta kummallisesta kohdasta niin kauahean leveät, ja edelleenkään en oo päässy siitä täydellisesti yli.

Screenshot_2015-10-15-19-17-08-1

Mä mietin edelleen välillä, että kerta musta ei voi tulla fitnessmuikkia, niin voisko musta tulla Les Mills -ohjaaja. En tiedä, miks haluan koko ajan jotain tavoitteita liikunnan suhteen, mutta haluanpa nyt vaan. Seuraan ihailevasti, kun eräs mun tuttuni kahmii itselleen LM-lisenssejä aktiivisesti tälläkin hetkellä. Oisko mustaki?

Mä meen aina aikasin nukkumaan. Arkisin 2030-2115 välillä ja viikonloppuisin 22 on aika kipuraja. Oon jo lapsena ollut sellainen, että kyselin Pikku Kakkosen aikoihin, et joko saa mennä nukkumaan. Pystyn siis mennä kuinka aikaisin tahansa nukkumaan, mutta en osaa nukkua pitkään, vaikka nukuttua tunteja tulisikin aivan liian vähän. Jos siis haluan välttää univelkaa, niin kuin haluan, tää rytmi on mulle paras mahdollinen ;)

Oon aika kranttu miesten suhteen. Ja syy siihen, miksi oon halunnut tästä nykyisestä aarteestani täällä ja joka paikassa huudella on se, että kaikkien vuosien deittailuiden jälkeen tää on vaan niin täysiä kolantanut, että ei sanat riitä <3 Oon tosi onnellinen. Ensimmäistä kertaa about viiteen vuoteen mietin asioita pidemmälle, kuin ensi viikonloppuun. Ja se on paljo multa. Ehkä jos siellä on joku kaveri lukemassa, niin voit kompata :D

Screenshot_2015-10-18-16-28-46-1

En tykkää shoppailla. Enkä juurikaan shoppaile. Ostan paljon vaatteita kirpparilta, ja oikeilla vaatekaupoilla käyn vain silloin, kun on ihan pakko. Kirppareilla tykkään siis pyöriä. Musta se on jotenkin niin jännittävä fiilis, kun jonain vapaapäivän aamuna lähtee kiertelemään, eikä ollenkaan tiedä, mitä löytöjä tulee vastaan! Ja facebookkirppikset on kans toimivia. Tai no, yhden rikosilmoituksen oon joutunut tekemään, mutta muutoin paljon vain hyviä kokemuksia.

Mun on niin ikävä Elmoa! Oli ehdottomasti elämäni raskain päätös luopua rakkaasta, mutta täytyy kyllä sanoa, että oma elämänlaatu on parantunut huimasti, kun en kuole allergiaoireisiini. Ja marrasuussa nään murun taas <3

IMG-20151016-WA0000

Ihanaa, kun tulee joulu! Oon tosi jouluihminen, etenkin se odotus on jotenkin tunnelmallista aikaa. Aii että! Ja mun työssä pääsee vielä aistimaan sen jännityksen ja odotuksen lasten kutta. Ja tietysti tekemään kaikkia joulujuttuja jo marraskuusta lähtien ;) Joululauluja, joulukalenteria, joulukoristeita, pipareita, joulujuhlaa, ah nam.

Oliko mitään uutta sulle? Ootko jossain asiassa samanlainen?

Milla

16 vastausta artikkeliin “Tiesitkö tätä minusta?”

  1. Siis mitä! Sulla on aivan tajuttoman kauniin mallinen kroppa. Noi jalat on ihan super (ja tän sanon vaikka kuinka leimautuisin pervoksi) seksikkäät! Embrace ’em girl! :)

    • Voi kiitos ♡ Jotenki vaikee ottaa vastaan ja tekis nytkin mieli epäillä tähän et ootkohan tosissasi. Mut kai se on pakko jossain vaiheessa alkaa hyväksyä se miltä näyttää, nii sanon vaan että kiitos :D

  2. Mulla on hirveä kynnys aina kommentoida tekstejä, vaikka haluaisin. Nyt kuitenkin sen teen, koska WELL HELLO MIKÄ KROPPA! Älä nyt tyttö hyvä oikeesti jostain jaloista stressaa, koska itsehän en näe niissä yhtään mitään vikaa! Monet käy salilla juuri tuollaisten kinttujen toivossa :). Ja mitä vielä, miksi sinusta ei tulisi fitnessmuikkia? Sähän oot jo ja oot sitä sen parhaimmassa merkityksessä, koska teet tätä hommaa pelkästään itsellesi, et muille etkä kisaamiselle vaan itsellesi ja se jos mikä on fit :).

    Ja täytyy myös sanoa se, että olen aika uusi blogisi lukia, mutta tämä blogi voittaa ne muut seurattavat bikiniblogit 100-0, koska tämä on aito!:)

    Mahtavaa syksyä sinulle!:)

    • Pakko kysyä, et mistä tulee kynnys kommentoida blogeja? Musta on aina kiva saada kommenttei tänne nii jos voin jotenkin madaltaa kynnystä nii kerro ihmeessä :) vai onks se kynnys vaa se ettei jaksa esim. puhelimella näpytellä pitkiä juttuja? Ois kiva tietää!

      Ja kiitos – että jätit just nyt kommentin. Mä en ite jaksa lukea ja jopa ärsyynnyn noista ”bikiniblogeista”. Siis juurikin sellaisista joissa kropan esittely on se juttu ja tekstit epäaitoja, etäisiä tai muuten vaan huonosti kirjoitettuja :D niinnii kiva kuulla jos mun blogi eroaa tietynlaista maanläheisyydellään :) siihen mä pyrinkin – ihan vaa kirjoittelee omasta treeniarjesta ilman siloittelua.

    • Mulle tällä kommentoinnin vaikeudella on aika erikoiset syyt tai sitten se on ihan normaali syy, en ole vaan tavannut muita tällaisia :D

      Silloin vuosia sitten kun itse kiinnostuin fitnesstouhuista niin seurasin silloin jo monia eri blogeja. Laitoin blogien kautta kiitosta ja kysymyksiä ja saatoinpa jopa rohkaistua laittamaan sähköpostia kyseisen blogin edustajalle. Sitten odotit vastausta ehkä hieman into piukeana, koska olihan blogin kirjoittaja sinulle ikäänkuin esikuva ja ihailun kohde. Ja kappas, vastausta ei tullut ikinä. Muille oli kyllä vastattu mutta sinut ja muutama muu oli unohdettu välistä. Saattaa olla, että kyseessä oli oikeasti unohdus mutta se sattui niin moneen kertaan ja monessa eri blogissa, joten luovutin ja olen nyt ollut vain sivusta seuraaja. Tulee automaattisesti sellainen ulkopuolinen ja alempiarvoinen tunne u know?:)

      Mutta tämä oli minun kokemus ja voi se olla, että muiden kohdalla syy on juuri tuo puhelimella kirjoittamisen vaikeus :D.

    • Voieii :/ Varmasti tulee kyllä vähän tyhmä olo jos vaivalla ja innolla kirjoittaa ja Sitten toinen ei edes vastaa… syytähän ei voi tietää, mutta eipä sillä edes väliä. Tulee huono fiilis. Mulle tulee ihan sama jos kirjoitan johonkin blogiin kommentin ja mulle ei sitten vastata… Ja näin käy yllättävän usein.

      Sen takia ite oon alusta asti päättänyt että jos joku joskus kommentoi mun blogiani, nii aivan varmasti arvostan tätä ja vastaan ihan jokaiseen kommenttiin! Olis ihanteellista kun vastaus tulisi vieläpä suhteellisen pian, koska lukija saattaa palata tätä tarkistamaan sen kerran. Mutta tuskin enää myöhemmin. Ja siks myös kirjoitin tänne hetki sitten kun mun läppäri hajosi, että ei kannata ihmetellä jos vastaaminen on vähän hitaampaa :) Mun mielestä kommenttiin vastaaminen on paitsi kivaa ja mielenkiintoista vuorovaikutusta lukijoiden välillä, myös toisen arvostamista.

  3. Olipa taas kiva postaus! En kyllä millään ymmärrä et miks soimaat itseäs noista jaloista, koska nehän on täydelliset! Voimakkaan näköiset :-)

    Yksi asia mistä pitää antaa vähän huonompaa palautetta on se että sä ylikäytät tota ’muikki’ -sanaa! 😂 fitnessmuikki, blogimuikki, bodypumpmuikki, työmuikki, kalastajamuikki, siivoojamuikki.. kaikki on aina muikkeja!

    Ei muuta kun hyvää syksynjatkoa ja zemppiä treeneihin! 😊

    • Haha. Repesin vähä :d tää oli oikein hyvä rakentava palaute hei! Kirjoitan näitä tekstejä ihan sillai niinku puhuisinkin. Ja käytän ilmeisesti paljon muikkia :d emmä oo ees tajunnu. Puheessa se vielä menee ohi kaiken muun pälätyksen lomassa mut uskon kyl ku sanot et on ärsyttävää lukea sitä koko ajan! Otan henkilökohtaisen haasteen vastaan ja koitan olla käyttämättä sitä! Nyt varmasti helppoa ku kiinnitän siihen huomiota :) Et ei ollenkaan huono palaute.

      Kiitos ja hyviä treenejä sullekin :)

  4. Sä oot hauska just siks että naurat aina ihan liikaa omille kömmähdyksilles 😂 hehehe.. Ja hei. Upeet koivet !

  5. Elmo! ❤ Mieti että ilman Elmeriä me ei oltas varmaan ees tutustuttu… 😮 Ja paksut ja lihaksikkaat reidet on oikeesti hot! 👌 Toivottavasti. Mulla ei muunlaisiin oo saumaakaan…. 😂😂

    • No niinpä! Olit kiinnostunu vaa mun koirasta ensin :’D haha. No eikai. Kaikella on tarkoitus. Mahtavaa että ollaan löydetty toisemme ♡

  6. On kyllä ihan pakko tulla sanomaan, että sun kroppasi on jotain sellaista, jota voisi jo sanoa tavoittelun arvoiseksi. Olet oikeasti todella, todella hyvävartaloinen.
    Tungen tähän kehun perään myös kysymyksen: haluaisin tietää, miten sinulla on alkanut tuo tyroksiinilääkitys vaikuttaa oireisiin? Yleiseen vireystasoon, painoon, turvotukseen tms. Itselläni nimittäin diagnosoitiin tässä vajaa viikko sitten vajaatoiminta ja tunnistin kyllä täysin itsen blogitekstistäsi ”Kroppakremppatarinani”. Sain onneksi lääkityksen ja tahtoisin kuulla, kuinka lääke on lähtenyt vaikuttamaan Sinun tapauksessasi?

    • Ootko oikeesti tota mieltä? Kiitos! Ihana kuulla. Mut samaan hengenvetoon mietin et miten voi ite nähdä kroppansa niiiiiin ero tavalla?!

      Mulla on pahin turvotus lähtenyt nyt kun tyroksiinia on joku 7 viikkoa ollu käytössä. Huomaan silmistä ja nilkoista ettei oo yhtää nii turvoksissa. Paino on siis lähtenyt laskusuuntaan myös pikkuhiljaa. En myöskään itke enää koko aikaa :D mut sit mikä edelleen on paha niin mä en nuku! Herään joka yö 0230 (no niinku normaalistikin vessaan) mutta en vaan saa sen jälkeen enää nukuttua uudelleen. Ja oon kyllä tosi väsynyt koko ajan – ihan sama onko aamu päivä vai ilta. Mut mieliala on silti parempi. Ei oo niin lohduton olo koko ajan. Ettäääääää. Jos aiemmin olo oli asteikolla 1-10 pahin mahdollinen 10. Nii nyt on semmonen 7-8.

      Pikkuhiljaa :) voisin taas kirjoitella asiasta! Torstaina oon menossa lääkäriin taas.

  7. Kiva postaus :)

    Mä niin jaan ton sun jalkaongelman, ennen kaikkea jos pitäis näyttää ihmiseltä farkuissa :D Mikään ei oo kamalampaa kun joutua housukaupoille, kun alakropan levein kohta ei oo lantio vaan 5cm alempana… Ja jotenkin sitä tulee kuvissa käännyttyä sivuttain et näyttäis pienemmältä. Itse tosin aloitin kuukausi takaperin kovan 12 vkon kyykkyohjelman, ettei helpotusta ainakaan ole luvassa housuostoksille jatkossa :D

    Ja oon muuten kanssa aamuihminen. Ihan sama onko arki vai vapaa niin kympiltä valmis nukkuun :D Ja aamulla viimeistään kasilta ylös.

    • Peukku aamuihmisyydelle!

      Ja Ttnnistit selkeästi ongelmakohdan, josta puhuin ;) Mut Freddyt onneks sopii tälle mallille! Eikä haittaa vaikka seuraava vuosi olisi kovaa kyykkyä tiedossa ;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta