Kehitystä ja kuvia ensimmäiseltä vuodelta Fitfarmilla

Vuosi sitten syksyllä, kun liityin Fitfarmin tiimiin, mulla oli kovin erilaisia ajatuksia ja tavoitteita treenaamiseen liittyen. Paljastin marraskuussa 2014 liittyneeni Fitfarmille ja kirjoitin silloin innostuksissani seuraavalla tavalla:

”YEAA – eli mun treeniviikkoni ja ruokavalioni tulevat pian valmentajan käsikirjoittamana. Aion panostaa jatkossa ihan täysillä tohon salitreeniin ja oikeasti opetella syömään kunnolla. Tai no, oonhan mä sillä tiellä jo tullut pitkän matkan, mutta näin kahden vuoden aktiivisen salipuuhailun jälkeen tuli vain sellainen tunne, että haluan jotain enemmän. Tai vaihtoehtoisesti ilmaistuna, haluan jotain lisää. Tietotaitoa ainakin. Haluan käydä pt-treeneissä. Haluan oppia lisää treenistä ja siitä tukevasta syömisestä. Haluan saada tuloksia. Olla entistä salimillampi. hihi. Oliko hyvä sana. Ehkä saitte pointista kiinni? Itsekseen puuhailu on ihan jees, ja tykkään toki fiilispohjaisesta tekemisestä – ei siinä mitään. Mutta onhan se nyt perhanasti motivoivampaa, kun päättää jotain, asettaa tavoitteen ja lähtee toimimaan kohti sitä! Ja mä nyt haluan panostaa täysillä tohon salitreeniin ja paras tulos tulee tottakai, kun on joku ammattilainen opastamassa ja tukemassa. Sitä tuskin voi kukaan kiistää. Nyt mä alan oikeasti treenata.”

Yks päivä tossa avasin taas ajatuksiani Killelle, ja oivalsin siinä keskustelussa muutaman tärkeän pointin. Alunperin asetin Fitfarmille liittyessäni tavoitteekseni sen, että oppisin syömään kunnolla. Ja tietysti treenaamaan oikein ja kovaa. No, täytyy nyt todeta, että mun suhteeni ruokaan on tullut vuodessa ihan tosi ison harppauksen eteenpäin! Ennen näin nimittäin ruuan ennenkaikkea kaloreina. Söin sen verran, että jaksoin elää, mutta pyrin kuitenkin kontrolloimaan määriä siten, etten ainakaan söisi enempää kuin kulutan. Tästä lähdettiin vuosi sitten. Mun piti ylipäänsä alkaa syömään kunnolla, saati että puhetta olisi vielä edes plussakaloreilla syömisestä lihastenkasvatuksen kannalta. Eka opeteltiin ihan vain runkoa ja uutta tapaa. Ja itseasiassa sanoinkin tällöin, etten halua tietää ruokieni kaloreita, vaan alkaa vaan syömään kunnolla ja käynnistellä kroppaa sitä kautta.

Mä nimittäin pelkäsin kaikista eniten sitä, että mä lihon, kun lopetan aerobiset ja alan käymään vaan salilla.

Screenshot_2015-10-14-17-37-30-1

Ja tiiättekö mitä. Nythän mä oon siinä tilanteessa, että painoa on paljon enemmän kuin vuosi sitten. Kaikki tietävät, että lihas kasvaa niin hitaasti, että syy ei ole siinä. Mulle on siis käynyt juurikin se, mitä eniten pelkäsin. Lopetin salilla käymisen ja lihosin. Tavallaan. Onneksi asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Syy tähän epämiellyttävään painonnousuun oli kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Kevät, kesä ja alkusyksy meni epämiellyttävissä olotiloissa, koska olo oli turvonnut, nesteinen ja paino vaan nousi. Ja itseasiassa, nyt kun olo alkaa tuntua pääosin aika normaalilta, huomaan, että peilistä katsoo ihan eri tyyppi! Ei sillä painolla niinkään oikeastaan edes väliä. Kunhan viihtyy kropassaan ja olo on hyvä. Ja nyt mulla on about sellainen olo. Ja nyt pystyn nähdä myös etenemiseni vuodentakaiseen nähden. Nähdä sen, miten olen saavuttanut monia itselleni asettamiani tavoitteita! Mä oon oppinut syömään kunnolla.  Mulle on nykyisin ihan itsestäänselvää, että syön joka päivä kunnollista ruokaa. Uskallan syödä ison aamupuuroannoksen ja tarvittaessa välipaloja. Syön, kun on nälkä ja valitsen hyviä vaihtoehtoja. Kuitenkaan unohtamatta juhlia ja herkkuhetkiä. Kaikelle on paikkansa. Ja musta on ihanaa, kun mun ruokailuni kulkee ihan omalla painollaan. Toki mä edelleen punnitsen ja preppaan kaiken valmiiksi, mutta niinhän jokainen tekee arjessa, jos haluaa yhtään suunnitella päivän syömisiä :)

Ja mitä tulee treenaamiseen, niin oonhan mä oppinyt ihan hemmetin monta asiaa kuluneen vuoden aikana! Rakastan yli kaiken pt-treenejä ja nyt kun sain viimeisen valmennusmaksuerän maksettua, aloin jo miettiä, olisiko mulla varaa jatkaa valmennusta ensi vuonnakin. Okei. On mulla helmikuuhun asti aikaa, mutta silti, mietin sitä jo nyt. Ja sen lisäksi, että oon oppinut syömisestä sekä salitreenaamisesta ihan hirveän paljon, oon mä saanut myös tulosta aikaan. Yleensä aina vähättelen itseäni, mutta nyt haluan ihan ääneen todeta, että siitäkin huolimatta, että läskiä on enemmän kuin esimerkiksi helmikuussa, mä oon kuitenkin saanut myös rakennettua bodia sillain hyvällä tapaa. Treenipainotkin nousseet ihan hirveästi keväästä! Ja onhan tää treenitapa kuitenkin vähän pidemmäntähtäimen hommaa, eli vaikka sairastumisesta johtuen tuli pieni notkahdus, koska kroppa ei ollut yhteistyökykyinen, se on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta. Jos katsotaan laajemmin esimerkiksi näitä kuvia, voi todeta että oikeaan suuntaan mennään koko ajan ;) 2012 syksy, 2015 maaliskuu & 2015 marraskuu.

IMG_20130922_090038IMG_20150201_104232Screenshot_2015-11-14-11-41-14-1

Rehellisesti sanottuna mua harmittaa ihan yli kaiken, että tää vuosi, mitä oon Fitfarmilla ollut, on ollut mun terveyden kannalta surkein ikinä. Mua harmittaa, koska olisin voinut olla nytkin niin paljon paremmassa kunnossa – jos siis olisin vaan voinut keskittyä olennaiseen, enkä olisi kärsinyt tästä kilpparijutusta. MUTTA, hitsi vie. Toisaalta jos miettii, missähän mä olisin, jos en olisi saanut valmennukselta tukea sairastuessani?! Luulen, että olisin todennäköisesti lopettanut syömisen kokonaan. Syönyt vain pakolliset lihomispelko persuksissa. Ja hitsi vie, jos niin olisin tehnyt, niin en todellakaan olisi nyt tällä hetkellä näin hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa. Ettäääää, vaikka fyysinen olomuoto ei tällä hetkellä ole ihan se kymppi, mitä asetin itselleni odotukseksi, täytyy kyllä olla kiitollinen nykyisestä tilanteesta. Kuitenkin. Koska musta tuntuu, että pään sisällä on tapahtunut paljon hyvää työskentelyä, mikä on edesauttanut mua sekä kropan tilanteen hyväksymisessä että ihan vaan normaalin syömisen opettelussa. Ja tietty treenaamisessa. Ei se ny ihan hukkaan oo mennyt kuitenkaan!

Ja sitä paitsi, kaikki kehitys ei ole vain fyysistä. On tärkeää, että oon saanut valmennukselta myös mentaalipuolen valmennusta. On otettu huomioon kokonaisuus. Ja mitä tulee fyysiseen kehittymiseen, niin mullahan on vasta muutama vuosi salitreeniä takana. Koko elämä aikaa bodata lisää ;) Kyllä tää tästä!

Milla

17 vastausta artikkeliin “Kehitystä ja kuvia ensimmäiseltä vuodelta Fitfarmilla”

  1. Vautsi mikä kehitys noissa kuvissa! Hieno selkä! <3 Millaisia yläselän liikkeitä teet? Nimim. Tahtoo leveyttä :D

    • Kiitos! :) suunta on oikea! Mä teen aika monipuolisesti selkäliikkeitä ku voima- ja voluumiviikolla on vähä eri ohjelmat. Mutta siis ihan perusliikkeitä koko ajan, kuten esimerkiksi taljoja, leuanvetoja ja kulmasoutuja erilaisilla otteilla :) Ei oo mitää erityistä kikkailua.

  2. Siis vau mikä kehitys! Näyttää tosi hyvältä! :)

    Kirjottelin siulle aiemmin näistä kilpirauhasasioista. Saanko udella, et minkälaiset arvot siulla oli kun sait lääkityksen? Omat arvot on vaan nippa nappa viitearvojen sisällä ja sen kyllä huomaa olossa. Siitäkään huolimatta en saanut lääkitystä. Tässä mietiskelen, et pitääkö antaa niitten arvojen vaan mennä huonompaan suuntaan ja odotella lääkitystä vai yrittää vielä lääkärille.

    • Syö jodioitua suolaa. Sinulla tuskin on kilpirauhasen vajaatoiminta, tämä syöpäinen muotisairaus. Luultavammin jodin puute tekee arvoista huonot. Viitearvojen sisällä olevia arvoja ei ruveta ronkkimaan, sillä ihmisen elimistö annostelee itse tyroksiinit ja niiden ronkkaus saa aikaan sen, että keho ainakin lakkaa tuottamasta oikein.
      En voi sietää teitä, joille on tullut vastauksena ”ei” mutta silti väitätte vastaan, koska väsyttää. No arvaa mitä? Meitä kaikkia väsyttää, ihan kaikkia. On tullut huomattua että kaikkia muitakin vaivaa jatkuva uupumus täällä kaamoksen keskellä. Itsellä irtoo hiukset, väsyttää, heikottaa, uuvuttaa. Ja olen silti aivan terve.

    • Sä tuskin tiedät mitä sairauksia mulla on ja mitä ei :D Oon tosi pahoillani jos sulla on noin huono olla väsymyksestä johtuen. Toivottavasti helpottaa ku kaamosaika joskus loppuu! Sitä ennen voit vaikka lukea mun aiemmat postaukset ja huomata, että mun kohdallani verikokeet on osoittaneet alusta asti mun oireeni johtuvan vajaalla toimivasta kilpirauhasesta. Ja nyt kun lääkitys alkaa olla kohdillaan niin eipä vaan väsytäkää enää ;)

      Voi olla että kilppariongelmat on sun mielestä muotisairaus, mutta sen verran voin sanoa, että antaisin tän mielelläni vaikka heti pois. Ei oo minkäälaista tarvetta olla muodissa.

    • Mulla oli 5.9 ja 11 ainaki jotku arvot tossa syksyllä. Niit on mitattu ja seurattu jo sen aikaa et en oo varma oliko noi just ne ”huonoimmat” ennen ku lääkitys alettiin mut ainaki sinnepäin :)

      Kyllä terve, kunnollisia elämäntapoja noudattava nuori tuntee, jos kropassa ei oo kaikki hyvin (vaikka aiemmin olis ollu) et sen puolesta suosittelen kyllä hakeutuu tutkittavaksi jos oireet jatkuu!

    • Tuo Sdlfjsd:n veemäinen kommentti sai hermostumaan, onneks osasit vastata siihen järkevästi! :D Miusta on täysin eri asia huomata olevansa väsyneempi just tälleen pimeeseen talviaikaan, kun olla väsynyt jopa keskellä kesää säännöllisistä yöunista huolimatta. Ja toisekseen, kilpirauhasen vajaatoimintaan kuuluu aika paljon muitakin oireita kun se väsymys. Huoh. :D

    • Nojoo tää on näitä bloggaamisen ei-niin-mukavia-puolia. Emmä tiiä onko näihin mitää fiksuja vastauksia olemassa mut ainaki yritin :D

      Ja mullahan väsymys heinäkuussa johtui juurikin siitä että vajaatoiminta teki sen etten nukkunu :D koita siinä nyt sit olla ei-väsähtänyt. On tosiaan vähä eri asia ku pimeän ajan väsy.

  3. Satuitko lähtemään eilen salilta n. 18.30? Taisin nimittäin nähdä sut, mutta en viitsinyt tulla sanomaan mitään kun oli kuulokkeet korvilla:”D

    Aloin n. viikko sitten lukemaan sun blogia vuodesta 2014, joten en ihan ajan tasalla vielä oo. Huikeita kehityskuvia!❤

    • Moi! Joo juurikin silloin suunnistin salilta kotiinpäin, piti ehtiä 1838 bussiin ;) Enkä törmätään taas joku hetki! Kiva ku jätit kommentin, kiitos ♡

    • Kiitos! :-) ei se nopeasti tuu mut tällai on kiva huomata sit kuvista et oikee suunta koko ajan ;)

  4. Tuo kehitys on kuitenkin kaikiesta ikävästäkin huolimatta huimaa! Toivottavasti seuraavavuosion terveydellisestikin parempi! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta