Mitä tapahtui makeanhimolle?

Muistatteko, kun tää sokerihiiri täällä kertoi, että voi syödä ihan rajattoman määrän suklaata tai irtokarkkeja ilman huonoa oloa. Levy suklaata otti enemmän omantunnon päälle, kuin että se olisi tuntunut fyysisesti pahalta. Ja oon pystynyt aina syömään makeaa missä tilanteessa tahansa ja kuinka paljon tahansa. Kieltäytyminen tarjotuista herkuista esimerkiksi kahvipöydässä on aina ollut tietoinen valinta. En oo varmaan koskaan kieltäytynyt siksi, ettei tekisi mieli. On vaan täytynyt rajoittaa. Ja cheattipäiviä oon tarvinnut ja halunnut ihan vain siksi, että voin suunnitellusti hyvällä mielellä ostaa irtokarkkeja leffan kaveriksi tai käydä kesällä jätskillä kavereiden kanssa. Koska tykkään makeasta ja tuntuisi tyhmältä kieltää hyvää mieltä tuovat herkut itseltä kokonaan. Koska mulla on ollut tietynlainen kroppaprojekti tässä meneillään jo pitemmän aikaa, lienee perusteltua, että herkkuja on täytynytkin rajoittaa. Aluksi Kille sanoi, että voin syödä kaksi palaa suklaata viikossa. Ja mä olin ihan ihmeissäni, että ai kaksi palaa?! Ei tuu kun paha mieli. Ja olinkin sitten kokonaan syömättä. Ehkä muistatte keissin. Mut tiiättekö mitä?

Mä voin nykysin kutsua itseäni onnellisesti herkkujen kohtuukäyttäjäksi!

Screenshot_2015-12-30-10-50-55-1

Mun suhteeni herkutteluun ja makeaan on ihan täysin muuttunut. Oon aina ihmetellyt, kun jotkut ihmiset sanoo, että ei tee mieli jotain makeaa. Tai ettei tykkää. Tai ettei pysty syömään kun vähän suklaata kerralla. Tai mitä kaikkia näitä nyt on. Oon pitänyt vähän hassuna – miten niin muka ei tee mieli tai pysty?! Mä pystyn. Tai siis pystyin, aina syksyyn 2015 saakka. Nykysin mulla ei oikeasti oo makeanhimoa. WTF?! Joo. Ihmettelen itekin sitä. Ja esimerkiksi jouluna kun oli suklaata ja kakkua ja kaikkea tarjolla, niin piparit oli se, mitä söin. Koska ne oli oikeasti hyviä! Mutta suklaata ei tehny oikeen edes mieli. Vähän väkisin aina välillä maistelin ja ihmettelin, et miksei tuu enää samanlaista namnam-ilmiötä kuin yleensä :D Samaa oon ihmetellyt koko syksyn. Kaikki herkut maistuu kyllä suussa tottakai hyviltä. Mutta jotenkin vaan riittää se maistipala tai pieni määrä. Ja pystyy helposti myös kieltäytymään. Kun ei vaan tee mieli. JOO -WTF?! :D Emmäkää käsitä. Ei yhtään mun puhetta. Mutta ihan totta, siksi mä siitä kirjoitankin. Oon miettinyt, että makeanhimon lähtemiseen ja tähän tilanteeseen päätymiseen on voinut vaikuttaa muutama asia:

1) Tyroksiini. Koska kilpirauhasen vajaatoiminta voi suurentaa ruokahalua ja ilmeisesi myös vaikuttaa makeanhimoon. Ja nyt lääkitys on kohdillaan, niin ruokahalukin on normaali.

2) Kunnollinen syöminen. Koska ruokahalu on normaali, myös ruokailut pysyvät joka päivä ja joka viikko kuukaudesta toiseen säännöllisinä ja normaaleina. Ja kun syö joka päivä aamupalan, lounaan välipalan, päivällisen ja iltapalan, verensokerit pysyy tasaisina pitkin päivää eikä makeanhimo iske.

3) Sopiva määrä treeniä. Nyt kun treenejä tulee neljästä viiteen viikossa, ei kulutuksetkaan ole niin överit, kuin joskus jumppa-aikoina. On ihan eri pomppia kakstoista jumppaa viikossa ja kuluttaa yhteensä joku kymmenetuhatta kaloria. Kun ei sen vertaa kuitenkaan tulisi syötyä kunnollista ruokaa. Ja siksi kroppa aiemmin huutelikin varmaan pikaisen energian perään. Nyt homma pysyy hallussa, kun käyn vähän vähemmän pomppimassa ja tulee huolehdittua heti treenin päälle palkkarit ja banaanit ja suihkusta kiiruhtaakin jo kotiin syömään. Jotta palautuu nimittäin ;) Uskon, että aiempaan tilanteeseen nähden saan riittävästi energiaa kulutuksiin nähden, ja siksi kroppa ei huudakkaan mitään nopeaa energiaa itselleen. So simple, mutta jotenkin nyt tuntuu, että tää homma toimii niinkuin kuuluukin.

Tiivistetysti ilmaistuna: tuntuu normaalilta, kun ei ole koko ajan kauhea makenahimo. Vielä kun mun ihmiset ympärilläkin tottuisi asiaan. Fitfarmin pikkujouluissakin kaverit oli jo mittaamassa kuumetta multa, kun jäi suklaakakkupala syömättä :D

Milla

4 vastausta artikkeliin “Mitä tapahtui makeanhimolle?”

  1. Mä kuulun just näihin, joille tulee makeasta huono olo. Karkki/suklaa ei sovi mulle ollenkaan, mutta välillä tulee salmiakkia yms. nassuteltua :D Ja sitten kärsinkin huonosta olosta :D

    • Ennen en voinu ymmärtää mut nykysin kylläkin vähä paremmin :D Salmiakki on kyllä hyvää!

  2. Mulla ainakin vaikuttaa kunnolla syöminen tosi paljon! Pyrin syömään mahdollisimman terveellisesti ja säännöllisesti, mutta joskus kiireessä tulee syötyä vain suklaata.. Ja silloin sitä menee paljon, esim. puoli levyä helposti 😄

    • jep! taitaa olla ihan todeksi todettu et säännöllinen ateriarytmi ja kunnollinen ruoka pitää kaidalla tiellä ;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta