Hyvien treenien viikko

Kulunut viikko on sisältänyt ihan huippumotivoivia treenejä! Mun fiilis kropassa on jotenkin tavallista paremmin palautunut, ja tuntuu, että energiaa ja voimia riittää vaikka kuinka! Tuli siis vietettyä jonkinlaista sporttipääsiäistä  tänäkin vuonna. Tuolle pitkälle viikonlopulle ei ollut oikeastaan mitään suunniteltua ohjelmaa, ja aivan fiilispohjalta tuli tehtyä sekä salitreenejä että aerobista höntsyä. Perjantaina duunailin salilla selkätreenin. Mun kaverini liittyi Fitarmille, niin piti kokoontua heti juoruilemaan treeniohjelmista, ruokavalioista ja tämänetkisistä tavoitteista! Mikäs sen motivoivampaa ;) Teen tällä hetkellä kolmoskiertoa treeniohjelmassa, joten vuorossa on ollut pelkästään pitkiä sarjoja ja paljon supersettejä. Halusin kumminkin tuossa selkätreenissä kokeilla vähän vetoa isoilla painoilla, koska oli niin pitkä tauko tossa tanssiviikkojen aikana. Oma pieni tavoitteeni olisi tehdä lähitulevaisuudessa voimaviikon kutosia ysikympillä. Vielä ei irtoa kuin nelonen tai pari kakkosta, mutta suunta on oikea. Oon varannut myös nyt huhtikuulle ohjatut treenit vetoa varten, niin siellä toivottavasti saa taas vähä näkökulmaa, missä mennään voimatasojen kanssa.. Joka tapauksessa, tämä perjantain selkätreeni ja kokoontuminen oli oikea motivaatiopiikki pääsiäisviikonlopulle!

Screenshot_2016-03-25-18-01-36-1

 Lauantaina jatkettiinkin samalla linjalla, ja lähettiin aamupäiväsalille yhdentoista kieppeillä. Tosin tällä kertaa en mennytkään koti-gogolle, vaa kavereitten kaa wolfille! Kaikilla oli sattumalta olkapäätreeni tiedossa, nii mikäs sen kivempaa,  kun mennä yhessä niitä tekemään. Onnistuin tekemään kylläkin niin jännittävän treenin, että koko niska-hartiaseutu oli aivan jumissa seuraavana päivänä. Mikähän siinäkin on, että tarvii jännittää niin kauheasti koko yläkroppaa, että jumiutuu niskaan asti kaikki :D

Sunnuntaihin lähettiin lepopäiväajatuksella, ja lajiksi valikoitui ihan vaan leppoisa sunnuntaikävely. Lähdettiin ihailemaan ihan huikeen kaunista päivää Suolijärven maisemiin. Sinne pääsee tosta meidän kotikulmilta metsäreittiä oikein kätevästi, ja ehkä muistattekin, kun viime kesänä jo kipittelin sitä ympäri! Toi mun mieheni ei oo mikään kipittelijä, joten lähettiin nyt ihan vain käppäilemään järven tälle puolen. Mentiin jonkin matkaa järveä ympäröivää polkua pitkin eteenpäin, ja jossain kohti iski hieno idea, että pitäiskö kuitenkin kiertää koko järvi! Koitin vähän toppuutella, että ei ehditä kolmeksi kotiin syömään, jos lähdetään oikeasti koko järvi kiertämään, mutta eipä mun sanat paljon painaneet. Jatkettiin eteenpäin. Polku oli järven varjoisalla puolella aivan sairaan jäinen ja liukas ja täynnä ylä- ja alamäkiä. Jos olisi ollut sykemittari, niin varmaan ihan kevyet sykkeet olisi saatu tollakin kiipeilyllä ja kikkailulla aikaiseksi… Loppujen lopuksi koko retkeen meni varmaan kaksi tuntia, ja oli yhtä hiki kotiintullessa, kun olisi käynyt juoksulenkillä :D Voi moro. Kevyt palauttava aerobinen joo. Mutta ainakin mä yritin varottaa.

Snapchat-9138456870819040548-1

Maanantaina mulla iski heti aamusta kauhea motivaatiohinku salille. Alunperin mietin, että ei varmaan kannata jalkoja tehdä (jotka siis olisivat vuorossa), koska keskiviikkona pääsisi tanssimaan – sillloinhan ne olisivat kipeimmillään. Mutta joku ihan mahdoton hinku sinne salille vaan oli, ja pakkohan sinne oli sitten mennä! Varmaan johtui siitä, että normaalisti työpäivät imee niin kovasti kaikki energiat, että illalla salitreeni tuntuu raskaammalta, kuin ihan vaan vapaapäivänä. Olisi tuntunut vähän turhalta jättää innostus ja energisyys käyttämättä, ja kasata treenit sitten työpäiville… Eli salille lähdettiin! Oli vieläpä oikein hyvä treeni. Keskityin takareisiin ja pakaroihin, ja noilla supersarjoilla saa vaan ihan sairaan hyvin tuntuman! Ja tuntuma on säilynyt nyt keskiviikkon asti, kun vihdoin illalla pääsisi tanssimaan..

EIlen, tiistaina, oli tosiaan pitkästä aikaa työpäivä. Ja ehkä huomasittekin kovin aurinkoisen sään, ai että!<3 Kahdeksasta neljään ja sen jälkeen kotiin. Tosin kotona en kauhean kauan viihtynyt, kun lämmin sää ja aurinko houkuttelivat ulkoilemaan. Pistin lenkkarit jalkaan ja lähdin kevyesti kipittelemään kaduille. Te, jotka ootte mun juttuja seuranneet pidempäänkin, ehkä muistatte, että mulla iskee joka kevät kauhea juoksuinnostus?! Se alkaa näinä päivinä, kun alkaa olla aurinkoista ja lämmintä ja kadut sulaneet lumesta. Ja sitten mä kipittelen aikani, ja syksyä kohti innostus hiipuu. En varmasti ole ainoa, jolle käy näin? Mun mielestä tää on itseasiassa ihan kivakin juttu,  tulee vaihtelua lajeihin pitkin vuotta. Maaliskuun viimeiselle viikolle tuli siis myös lenkkikausi startattua, joskin ehkä heikoimmalla menestyksellä ikinä, haha. Hölkkäilin viitisen kilometriä reiluun puoleen tuntiin, ja oli kyllä oikein sopiva aloitus. Joskus kolme vuotta sitten viisi kilometriä ei olisi saanut mua vielä edes hikoilemaan, mutta heikentyneestä juoksukunnosta huolimatta taidan olla kuitenkin onnellinen kaikesta muusta, mikä nyt on niin paljon paremmin.

Screenshot_2016-03-26-13-39-26-1

Ja se (ja tämä kuva<3)  kai kuvastaakin tätä kulunutta pääisäisenajan treeniviikkoa – hyvällä fiiliksellä just sitä, mitä tekee mieli tehdä! Juoksua, jumppaa, salia tai humppaa. Kaikki käy. Tänää illalla olis kuitenkin sitä humppaa ;)<3 Ihan pikkusen odotettu! Tuoko kevät sullekin supervoimia ja ihan hirveesti ylimääräistä energiaa, mikä välittyy treeneihinkin? :-) Ei voi tulla muuta kuin hyvien treenien viikkoja!

Blogi päivittyy myös  Facebookissa  ja mun arkisia touhuja voi seurata Instagramissa  sekä nykysin myös snpachatissa nimimerkillä millariutta.

Milla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta