Terveyteni salaisuus – vai sittenkin sairastelun salat?

Tiiättekö sen fiiliksen, kun  on kuukauden tai vähintään kahden välein sairaana? Itse tiedän varsin hyvin, sillä sen jälkeen, kun aloitin työt päiväkodissa, oon sairastanut säännöllisesti. Tarkisin asian vielä heiaheiasta, jota olen käyttänyt vuodesta 2011 asti. Pisin väli sairastelujen välillä taisi olla kolme kuukautta. Mutta olen siis ollut paljon kipeänä. Kuusi vatsatautia pulentoista vuoden sisään ja monta kymmentä flunssaa. Valmennukseen ryhtyessäni en saanut juurikaan kokonaisia treenikiertoja tehtyä, koska aina kevyen viikon koittaessa jokin pöpö iski muhun.. Aika turhauttavaa. Tuntui, että aina kun lähti hyvä flow treenikierrossa päälle, sairaspäivät veti kunnon taas ihan matalaksi, ja sieltä kesti hetki nousta takaisin samaan fiilikseen. Sellaista vuoristorataa monta vuotta.

Mut arvaatteko mitä? Miksi kirjoitan tämän tekstin?

No siksi, että oon huomannut sellaisen iloisen asian, että en ole pitkään aikaan ollut lainkaan kipeänä!! Nyt mennään jo huhtikuussa, ja huomaan ihmetteleväni joka viikonloppu, että enkö vieläkään herää kipeän kurkun kanssa lauantaiaamuun :D haha. Ihan hassua, mutta jotenkin, kun niistä taudeista tuli jo ihan säännönmukaisia, niin ei ole tottunut muuhun. Mutta nyt oon siis ollut jostain marraskuusta asti yhtäjaksoisesti terveenä!<3 Voidaan puhua jo puolesta vuodesta. Ja se on mun mielestä aika sairaan iso juttu. Koska edellinen flunssaton puolivuotinen löytyy jostain edellisestä elämästä vuodelta 2010 tai jotain?

Snapchat-7277757987405153009

Oon toki miettinyt, miten tämä onni on nyt ansaittu. Ja tullut nyt siihen tulokseen, että sairastelemattomuuteen on kolme syytä. Omalla kohdallani lääkärin kertoma väite piti paikkansa: hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta tosiaan heikensi vastustuskykyä. Ja nyt, kun tyroksiinia on taas tarvittava määrä, myös puolustusjärjestelmä toimii normaalisti. Toinen syy saattaisi olla se, että oon ollut jo tarpeeksi monta vuotta päiväkodissa töissä, jotta olen saanut hankittua jonkinlaisen päiväkotitautien vastustuskyvyn. On nimittäin ihan totta, että me ryhmässä lasten kanssa työskentelevät saamme töistä enemmän tauteja sairastettavaksi, kuin ne, jotka työskentelevät esimerkiksi jossain toimistohommissa. En löydä väitettä tukemaan mitään tilastoa tähän hätään, mutta jos joku uskaltaa väittää vastaan, niin voi tulla kokeilemaan :D En oo nimittäin sellaisiakaan opiskelijoita esimerkiksi tavannut, jotka eivät sairastuisi kahden ensimmäisen viikon sisällä, kun aloittavat harjoittelun päiväkodissa. Se vain tapahtuu – aina. Ja itse olen kai saanut jonkinlaisen toleranssin nyt, etten ihan jokaista tautia nappaa. Ja kolmas syy taitaa olla se, että mä en stressaa nykyisin oikeastaan mistään. Oon jotenkin saanut nyt elämäni hyvään balanssiin, eikä oo mitään syytä stressata. Kaikki kulkee ihan omalla painollaan, tosi helposti. Nukun tarpeeksi, syön terveellisesti ja säännöllisesti, napsin vitamiinit tunnollisesti päivittäin ja liikun aktiivisesti. Kroppa taitaa voida kaikin puolin hyvin, sekä henkisesti että fyysisesti. Ja mä voin ihan puuta koputtamatta todeta onnellisena, että oon ollu jo puoli vuotta ihan terveenä! Ja vaikka mukana olisikin myös pieni ripaus hyvää tuuria, niin joka tapauksessa – kyllä osaa vaan arvostaa kaiken kokeman jälkeen :-)

Blogi päivittyy myös  Facebookissa  ja mun arkisia touhuja voi seurata Instagramissa  sekä nykysin myös snpachatissa nimimerkillä millariutta.

Milla

7 vastausta artikkeliin “Terveyteni salaisuus – vai sittenkin sairastelun salat?”

  1. Ompa ihana kuulla että oot päässyt ”sairastelukierteestä” eroon ja että pääset nauttimaan elämästä ja treenaamisesta ilman jatkuvia flunssia! <3 Mulla on vähän päinvastainen tilanne, oon ollut ihan perusterve (pari kolme flunssaa vuodessa tyyppiä) mutta nyt viime lokakuusta asti oon joutunut johonkin kummalliseen sairastelukierteeseen. Viimeisen kolmen kuukauden aikana oon ollut joka kuukausi kipeänä, ensin pari tavallista flunssaa ja nyt sitten nielu- ja korvatulehdus mihin sain antibioottikuurin. Syön terveellisesti (olen kasvissyöjä mutta pidän huolen että lihasta/maitotuotteista saatavien vitamiinien saanti on turvattu), liikun paljon ja nautin elämästä (ja uusimmasta bodyjamista<3<3), eli en usko että johtuu elämäntavoista. Aloitin tammikuussa kuuden viikon harkan ala-asteella (opiskelen opettajaksi) plus alkuvuodesta on ollut aika paljon stressiä, eli nää voi tietenkin vaikuttaa asiaan… Välillä tuntuu että epätoivo valtaa, mitä jos en pääsekkään tästä kierteestä eroon ja kärsin näistä jatkuvista taudeista tyyliin koko vuoden tai monta vuotta :( Tää on vielä ekstra-kurjaa koska työskentelen opintojen ohella ryhmäliikuntaohjaajana, eli ei ohjauksia = ei tuloja = milläs sitten eletään… Noh, pidän ohjauksista taukoa vielä syyskuulle asti kun opiskelen tällä hetkellä vaihto-oppilaana Ruotsissa, eli ei auta kun toivoa että vastustuskyky palaa siihen mennessä normaalille tasolle eikä uhkaa tuota tulonlähdettä.

    Tulipas kunnon valitusromaani, sori :D Pidä sä lippu korkeella niin mä yritän kans ottaa susta mallia!

    • Voiei, sun sairastelukierre on siis alkanut silloin kun mun loppui….. Mä luulen, että toi lasten kanssa työskentely on voinu tehdä osansa. Plus tietty muuttuvat tilanteet elämässä ja stressi kuormittaa tietysti osaltaan kroppaa :/ Ja jos siihen päälle tulee vielä toi taloudellinen puoli taakaksi, niin en yhtään ihmettele, että vähä herättää ärsytystä. plaah. Mulla toi tommonen sairastelu kesti kolme vuotta. Mutta nyt tosiaan oon ollut puoli vuotta terveenä jo, saas nähdä miten loppuvuoden käy. Eipä sitä koskaan tiiä. Mutta jotenkin nyt on helpompi suhtautua, jos joku flunssa iskee, sillain vaa että se nyt kuuluu ihmisen elämään, että joskus on kipeänä. Mutta silloin kun sairastelu on jatkuvaa, nii kyllä siinä vähä skeptiseksi muuttuu.

      Toivotan sulle parempaa oloa loppukevääseen, toivottavasti aurinko viimeistään tuo lisää vastustuskykyä ja pääset taas normaaleihin arkijuttuihin ja treeneihin kiinni! Kiva kun muuten mainitsit tuon bodyjamin, tuntuu, että niin harva on innostunut siitä niistä joita mä tiedän :-)

    • Mä oon itseasiassa Tampereelta (tai no oikeesti Kangasalta) kotoisin, ja meinaan suunnata taas sinne kesäksi töihin. Että jos jamikamuja kaipailet tai muutenvaan jotain yhtä innostunutta koko jamittelusta, niin we’re a match haha ;D

    • oi, Cool! Ehdottomasti hei kesäjameja ♡♡ Meinaatko vuokraa gogon kortin vai kuinka?

    • Joo täytyy vähän katella ja puntaroida että mikä olis järkevintä, mutta varmaankin tohon kortin vuokraamiseen päädyn! :)

  2. Toivottavasti terve ajanjakso jatkuisi pitkään! Pakko kommentoida tuohon päiväkodissa työn aloittamisen ja sairastumisen yhteydestä. Itse olin kiertävänä varahenkilönä 4v ja varmaan siinä kehittyi vastustuskyky vallan mainioksi enkä sairastanut koko aikana kuin 2 kertaa. En myöskään itse sairastunut silloin kun aloitin hommat, saan olla tyytyväinen kun olen saanut olla niin terve. Nyt olen opintovapaalla ja kunnon nuhassa, toivottavasti pysyisin terveenä jatkossa vaikka en enää altistukaan nikn paljoa pöpöille.

  3. Mä olen joku magneetti, joka saa kaikki mahdolliset flunssat ja pöpöt ekana ja sitten vielä vikana uudestaan. Mulle kävi aikanaan päiväkotiharjoittelussa ja lasten parissa työskennellessä juurikin noin, että melkeinpä ekan viikon jälkeen tulin kipeäksi. Vanhusten puolella olen päässyt vähemmällä, mutta sairastun, jos kroppa ja mieli rasittuu liikaa. Mulla on myös jokin homesensori. Altistuin homeelle peruskouluaikana ja lukiossa ja siitä lähtien olen oireillut paikoissa, joissa on hometta. Saan flunssat, korvatulehdukset ym ja aina vasta jälkikäteen tajuan, että johtuivat homeesta. Eihän tätä kukaan myönnä, että hometta missään kouluissakaan olisi ollut tai ainakaan, että se olisi oppilaita mitenkään haitannut. Mutta aina kun mietin, miksi sairastuin ja varsinkin tuo korvatulehdus pisti aivot raksuttamaan, koska korvatulehduksen olen viimeksi kärsinyt joskus ihan pienenä lapsena. Ja aina siellä taustalla on ilmennyt hometta rakennuksessa. Nykyisessä työssäni hengailen mahd vähän toimistolla ja odotan jo uusiin tiloihin muuttoa. Olen paljon kipeänä edelleen, mutta jotenkin tähän sairasteluun on jo niin tottunut. Kuitenkin katsoin kalenterista ja vielä tässä kuussa en ole ollut sairaslomalla. Tämä on varmaan ennätys, että 10 tervettä päivää on takana :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta