Selvillä vesillä – ajatuksia alkoholinkäytöstä

Eilen matkuessani illanistujaisista kotiinpäin, pohdiskelin ennen niin kovin puhuttavaa aihetta, joka nykyisin on jäänyt kokonaan stressikäyrältä pois. Alkoholinkäyttöä. Jos ootte seuranneet mun juttujani pidempään, ehkä muistatte, kun vielä muutama vuosi sitten kriiseilin ihan hirveästi siinä ristiriidassa, kun periaatteessa halusin olla mukana kaikenmaailman kaveriporukoitten illanistujaisissa. Mutta samaan aikaan tunsin oloni kuitenkin ulkopuoliseksi, jos en juonut. Niinkun en useimmiten juonutkaan. Ja toisaalta, jos otin jotain, ärsytti jo periaatteesta, koska tein sitä vain muiden vuoksi. Jotta kuuluisin porukkaan. Kuulostaa ihan hullulta, mutta on ihan totta. Ehkä joskus täysi-ikäisyyden kynnyksellä oli hauskaa ja uutta, kun pääsi baareihin tanssimaan, mutta aika pian vaihdoin hikistelyn baarin tanssilattialla tapahtuvaksi jumppasalin ovien sisäpuolella. Oon aina ollut urheilullinen, ja alkoholin käyttö nyt vaan ei sovi treenaamisen kanssa yksiin. Vielä muutama vuosi sitten jouduin tosiaan selitellä omia valintojani. Tai ainakin koin tilanteet niin. Jännitin juhliin mennessä, kuka kysyy ensimmäisenä sen tutun, ehkä jopa vähän piikittelevänkin kysymyksen, aionko taas olla selvinpäin. ”Ota nyt välillä rennosti” ”On elämässä muutakin kuin treenaaminen” ja ”Olisit paljon hauskempi humalassa” olivat ihan peruskommentteja, kun saavuin illanistujaisiin vesipulloni kanssa. Jotenkin kai ajat ovat muuttuneet, muutkin kasvaneet biletyskaudesta ulos, tai kaveripiiri vaihtunut, mutta oivalsin tuossa eilen, että vaikka kävin visiitillä vähän niinkuin perinteisissä kotibileissä, kaikki tällainen stressiä aiheuttava tiedustelu oli jäänyt pois. Tuntui, että kaikille oli tärkeintä ystävien yhteinen aika pitkästä aikaa. Shottikierroksella oletus olikin niinpäin, että mä en varmaankaan ota. Jep, ei kiitos. Mutta kiitos, kun kysyit. Tuntui siltä, että oli tervetullut paikanpäälle just sellaisena kuin on. Ja se on ehkä aika tärkeää ♡

Screenshot_2016-04-23-17-53-22-1

Jollekin on pitkä aika, kun on ollut ilman alkoholia kuukauden. Toiselle se voi olla viisi vuotta. Tai miksei vaikka kaksikymmentä. Kukin tyylillään! Ite oon onnellinen siitä, että oon nykyisin ympäröinyt itseni oikeanlaisella seuralla, ja voin tehdä omia hyvinvointia tukevia valintoja ilman painetta. Oon tainnut viimeksi ottaa lasillisen valkoviiniä viime kesänä ystäväni häissä. Alkoholinkäyttö, selittelyt, painostus ja kaikki entinen stressinaihe on vaan jäänyt elämästä luonnollisesti aika pitkälti pois. Aika ihanaa. Koska eikai ihmisen nyt tartteisi tuntea stressiä jostain sellaisesta, mitä ei edes halua elämäänsä. En mä itseäni totaalikieltäytyjäksi sanoisi, sillä voin hyvin ottaa vaikkapa häissä lasillisen ruuan kanssa, tai kerran vuodessa festareilla maistaa skumppaa. Mutta jotenkin ihanaa, kun koko aihe on niin kaukana omasta elämästä, että ei oo tullut edes mieleen kirjoitella siitä enää :D

Selvillä vesillä tän aiheen kanssa, mites sulla? En varmasti oo ainut, joka on joutunut joskus selittelemään vesilinjaansa? Tai jopa jättäytymään pois illanistujaisista sen takia, että fiilis on vähän ei-toivottu, jos tulee ilman pulloa?

Blogi päivittyy myös  Facebookissa  ja mun arkisia touhuja voi seurata Instagramissa  sekä nykysin myös snpachatissa nimimerkillä millariutta.

Milla

33 vastausta artikkeliin “Selvillä vesillä – ajatuksia alkoholinkäytöstä”

  1. Samaistun! Juuri tällä viikolla yks kaveri alko kyselemään, että mitäs vappuna? Vastasin, että luen pääsykokeisiin. Sain kuulla olevani tylsä, ja kieltämättä vedin ehkä herneen nenään, mutta myös huvituin tosta kommentista jotenkin ja vastasin vaan, että en mä tylsä ole, haluaisin vaan päästä kouluunkin… :D

    Täytin syksyllä 18v, ja olen ollut kännissä viimeksi yli vuosi sitten talvella. Silloin harvoin kun käyn baarissa, saatan juoda jonkun margaritan, mutta sen jälkeen lähinnä vettä tai kokista. Koska minkäs teet, kylmä vesi ja kokis nyt vaan on ihan parasta, ja tietysti paljon terveellisempääkin kuin alkoholi. Kuitenkin just tollaisissa kaikissa synttärijuhlissa, häissä, valmistujaisissa yms, voin hyvin juoda sitä skumppaa, koska se tavallaan kuuluu siihen etikettiin, enkä muutenkaan koe sitä yhtä lasia minään kovin suurena taakkana :D

    En myöskään pidä alkoholin mausta ollenkaan ja maistan sen lähestulkoon kaikista juomista läpi, joten senkin takia kääntyy aina mieluummin kokiksen puoleen. Itse olen aina hyvällä fiiliksellä mukana kavereiden kanssa illanvietoissa vaikka olisinkin ainoa selväpäinen, sitä meininkiä on kiva katsoa ja naureskella kavereiden kommelluksille, mutta on myös ihan kiva katsoa muiden peräänkin. Pystyn myös irrottelemaan ilman alkoholia ja tanssimaan yms ilman promilleakaan veressä, joten miksipä ei? Hyvä postaus, tuli taas sellainen fiilis, että ei tässä veneessä ihan yksin olla :)

    • Kiva kuulla, että aihe oli ajankohtainen :) Kylmä vesi tai limppari on kyllä parempaa kuin mikään alkoholi. Oon miettinyt, että voiko joku alkoholi oikeasti edes maistua jonkun mielestä hyvältä, vai onko se vaan se humalanhakuisuus? Hyvin puit sanoiksi tuon, että juhlissa voi hyvin ottaa sen lasillisen, mikä saattaa kuulua menuseen tai alkumaljaan ym. Että ei siinä ny väkisin tarvi light pommacia vetää. Mutta humalanhakuinen juopottelu on kyllä sen verran rajua touhua, että olis ihan suotavaa, että jokainen sais hyvällä mielellä siitä itse päättää :) Iteki tanssin mielelläni (ehkä jopa mieluummin) ilman sitä alkoholia…. Joten kyllä – jatketaan me samalla linjalla.

      Kiitos kun kommentoit ja tsemppistä luku-urakkaan! Hae vapputorilta metrilakua kaveriks, nii maistuu lukeminenki astetta paremmin ;)

  2. Täällä mennään samoilla linjoilla alkoholin suhteen. Itse otan ehkä kerran tai kaks vuodessa. Mä en tykkää alkoholista. Pitkään jouduin selittelemään sitä mutta nyt just niinkun puhuit muutkin on kasvanu pois siitä pakko juoda kaudesta tai sitte kaveri piiri vaan on muuttunu. Ja ehkä isoin asia siinä miks en käytä alkoholia on että pelkään sitä ja ihmisiä jotka on ottanu paljon. Ja mä otan juhlissa sen pommacin jos sitä on tarjolla, koska skumppa..hyi! :D jos se skumppalasi on pakko ottaa niin kilistän ja vaivihkaa annan sen vieressä seisovalle poikaystävälle. Nykyään viikonlopunvietot on ihan yleinen mummoilu vitsi kaverin kanssa. ”Ai mitä sä teit perjantai iltana ja lauantai aamuna? klo 21 nukkumaan ja aamulla herätään aikasin aamupuurolle ja salille :D”

    • Kiva kuulla, että meitä on muitakin :) Mä pelkään kans humalaisia. Ja tuun jotenki tosi vihaiseksi jos joku on juonut niin paljo et puhuu epäselvästi tai kävelee holtittomasti tms. en tiiä mikä primitiivinen suojautumisrefleksi sekin on, mutta jotenkin en pysty vaa ottaa huumorilla tai ymmärtää et juo nii et aivoissa tapahtuu tommosta… tulee vaan kauhee aggressio siitä :D Joo mummpiluviikonloput on niin parasta ♡ Aikasi nukkuu nii parhaat treenit on justiinsa viikonlopun vapaapäivinä!

  3. Moikka,
    Ihan samoilla linjoilla täällä ! Itseasiassa yllättävän pitkään tämä oma vesilinja on ollu hyvin suurikin ongelma kaveriporukalle ! Vähän vaikea edes käsittää miten jotakuta toista VOI niin paljon harmittaa jos mä en juo ?! :D en kuitenkaan tee siitä mitään numeroa saatika koskaan ikinä kritisoi tai puutu muiden juomiseen. Mä vaan paljon mielummin otan sen hyvän olon ja lähden treenaamaan seuraavana päivänä. Myös noi sun mainitsemat kommentit on niin kuultuja täälläkin ! Miten oon tylsä ja nipo kun en vedä perskännejä kuola poskella joka vklp.
    Tosiaan eri asia on juurikin juhlat yms. joissa hyvin voin ottaa sen lasin viiniä ja jos esim juhannuksena sattuu fiilistä olemaan niin parikin lasia valkkaria maistuu hyvälle, mutta muuten en alkoholia elämääni yksinkertaisesti kaipaa enkä ala sitä juomaan vaikka se ilmeisetsi kavereiden elämänlaatua parantaisikin :DD

    • En mäkään mielestäni oo mitää numeroa omista valinnoista tehny, mutta jotenki niistä aina tuli semmonen – ohjelmanumero :D Onneksi noi ajat on taaksejäänyttä elämää nii ei tarvii kenenkään elämänlaatua pilata omilla valinnoilla ;)

      Pidä linjastas kiinni♡

  4. Aikuisuuden parhaita puolia ei suinkaan ole se, että saa tinata vaan se, että saa itse päättää tinaako. Vaikka itse urheilen tavoitteellisesti (ja kieltämättä joskus hampaatkin joutuu laittamaan ns. irviasentoon), kaipaan ihan rehellisesti sanottuna joskus sitä että olisi jotain aivan muuta kuin koulu-kauppa-ruoanlaitto-nukkumaan ja äkkiä-meininkiä. Varsinkin viikonlopun lähestyessä aina silloin tällöin ihan suoraan sanottuna viinahammasta kolottaa, vaikkei se loppujen lopuksi välttämättä ole ollenkaan viinahammas, enemmänkin kaverihammas tai irtiottohammas, jos ymmärrät :D Mulla ei esimerkiksi ole kaupungille asiaa juuri koskaan, kun sali ja koulukin sijaitsevat kaupungin laitamilla. Välillä jopa se, että menee julkisilla kulkuneuvoilla kaupunkiin ja tapaa jonkun kaverin tuntuu ihan juhlalta, eikä silloin tarvita edes sitä pakkositukkaa elämyksen saamiseen. Mutta niin kuin sanoit, urheilun kanssa viina ei oikein sovi, tai itse en ainakaan ole löytänyt konstia niiden yhdistämiseen, joten pidättäydyn siinä mistä saa takuulla onnistumisen tunteita (edes silloin tällöin), hyvän olon ja kipeitä ruumiinosia vain koska tietää kurmoottaneensa niitä tietoisesti. Silloinkin kun lähden kylille, seurana on lähes poikkeuksetta omia (treeni)kamuja joiden kanssa puhutaan treeneistä, painoista ja protskuista :D Itse sitä ihminen tietää mitä kannattaa tehdä omalle temppelilleen, ja siitä pitää pitää kiinni! Hieno sinä!

    • Aikuisuuden hyviä puolia, todellakin ;) Ite oon ehkä ollut turhan miellyttäjä ja epävarma aikuisuudenkynnyksellä, joten vaikka oma tahto sanoisi muuta, oon kuitenkin tehnyt massan mukana…. Mä asun kans nykysin aiempaan tilanteeseen nähden ihan korvessa, ja oli nytkin ihana käydä vaa istuu iltaa keskustassa ja näkee kavereita! Ei siihen iloon kyllä skumppaa tarvita. Itellä on kyllä monenlaisia eri elämäntyylejä eläviä kavereita, joten aina ne treenit ja ruuat ei oo ykköspuheenaiheena – mut onneks kotona toinen elää ja arvostaa ihan samanlaisia juttuja, niin se riittää mulle <3

  5. Viimeisen vuoden olen harjoitellut elämäntapojen muuttamista, painon pudotuksella tämä alkoi ja nyttemmin on kuntoilusta tullut jo tapa. Alkoholin käyttö on vähentynyt merkittävästi, ja nykyään tulee juotua ehkä kerran kuussa muutama annos kerralla. Olen huomannut kuinka unenlaatu heikkenee ja parista annoksesta saattaa tulla krapulaoireita. Muutoin tämä olisi ihan jees, mutta aidosti kaipaan hyvän punaviinin, oluiden, ginitonicin ja konjakin makua :(

    • HIenoa, että oot saanu pitkäjänteisellä työllä tehtyä liikunnasta osan elämää! Jos alkoholi on sulle rentoutumis- tai ilottelukeino, niin ihan varmasti kohtuudella käytettynä silloin tällöin se sopii oikein hyvin tasapainottamaan elämäntapaa :) Kukin tyylillään, eikä liian vakavaa saa olla! Mulle toi alkoholi ei vaan maistua, eikä anna mitään, joten turhaa sitä vetelisin.

  6. Ihana lukea miten oot päässy tohon vaiheeseen ettei enää tarvitse selvitellä tai koe muiden kiinnostusta omaan juomiseen painostavana :) Itsellä meneillään tuo alkuosio tästä eli käytännössä treeni ja siinä kehittyminen kiinnostaa enemmän kuin kunnon känni. Hieman nuorempana tuli usein bailatta mutta parissa vuodessa hommasta on lähtenyt hohto ja siiderikin maistuu nykyään pahalta :D En koe saavani mitään hyvää alkoholista ja tuntuu että ystävät ei ymmärrä jos tahdon lähteä illanistujaisiin mukaan vain hyvän seuran vuoksi , en alkoholin :) Onneksi kuitenkin aina voi saapua paikalle autolla :D Uskon että ajan myötä myös omat rakkaat ystävät tottuvat mun pepsimax/vesilinjaan :)

    • Mustakin se on aika ihanaa! Oivalluksen kanssa oli hyvä mieli lähteä kotiin, kun muut lähti hippaamaan yöhön ;) haha. Luulis, että sunkin ystävät on onnellisia, jos sun pääpointti illanistujaisiin osallistuessa on hyvä ja rentouttava seura, ei alkoholin kittaaminen… EHkä ne oppii vielä arvostaa! Tuli tosta autosta mieleen, että se on kyllä kätevä syy olla selvinpäin. Kuskaa sitten vaikka muut baariin, niin on ”hyvittänyt” selväpäisyytensä. Tai niin musta ainakin joskus aiemmin tuntui, kun olin ihan hyödytön mennessäni selvinpäin illanistujaisiin, kun mulla ei ole edes korttia/autoa :D Ei voinut vedota siihen, että olis kuskina, joka kuitenkin oli joskus oikein toivottu osa illanistujaisporukkaa……

  7. Naiset ja alkoholi ovat jo lähtökohtaisesti todella huono yhdistelmä, sillä harvan sietokyky tälle päihteelle on kovin kaksinen. Pelkkä tiukkapipoinen ”treenaminen” ei saisi kuitenkaan olla kaikki kaikessa. Sopivasti nautittuna ja hyvässä seurassa ei alkoholin käyttö meille aikuisille ole kuitenkaan lainkaan pahaksi. Pienessä nousuhumalassahan olo tunnetusti rentoutuu arjen murheista ja juttukin luistaa paremmin. Pätee varsinkin niihin, jotka muuten eivät ole kovin ulospäinsuuntautuneita luonteeltaan.

    Eli treeniasennetta rennommaksi ja mukaan vaan iltoja viettämään. Olemmehan nuoria vain kerran.

    • Niinno, musta tuntuu, että mun treenaaminen on nyt vähiten tiukkapipoista ikinä. Sun kuvaama tunne nousuhumalan hyvistä puolista lienee se syy, miksi monet haluaa toisinaan vähän alkoholia ottaa. Itelle se ei vaan oo mikään juttu, joten en näkisi syytä tarttua pulloon ihan vain siksi, että olemme vain kerran nuoria ;D Oon kuullu sen muutaman kerran. Enkä tälläkään hetkellä siis kieltäydy mistään. Mulle ihan muut jutut on niitä arjesta irrottajia ja rentoutuskeinoja. Mutta kuten todettu, jokainen tavallaan ja muiden tavoista välittämättä :)

  8. Tää on niin tuttu aihe itelle! En oo ikinä oikein ymmärtänyt alkoholin päälle ja saanut kuulla kyllä paljon negatiivista kommenttia asiasta. Onneks nykyään kaverit ymmärtää mun valintani vähän paremmin ja voin käydä illanistujaisissa tms ihan sen vesipullon kanssa. Tottakai on niitäkin ketkä ei ymmärrä, mutta sille nyt ei mahda mitään. Kun arki on niin hektistä ja vapaapäiviä on ehkä neljä kuukaudessa niin en halua uhrata yhtäkään niistä krapulaan :D
    En oo muuten kans ikinä pitänyt alkoholin mausta. Siks en myöskään ymmärrä että rentoutumiskeinona otetaan joku viinilasi perjantai-iltana, kun musta se vaan maistuu pahalta :D
    Että joo, en mäkään koe silti itseäni totaalikieltäytyjäks ja saatan oikeesti joskus käydäkin ihan baarissa ilman vesipulloa, mutta se tapahtuu ehkä kerran vuodessa :D enkä kyllä koe, että jäisin mistään paitsi!

    • Samanlaista tietä kuljettu siis. Ihana kuulla, että sullekin nyt hyvä tilanne asian kanssa :) Jos on noin harvakseltaan vapaapäiviä, niin ihan varmasti ne haluaa käyttää muulla tavalla kuin kotona krapulaa potien. …

  9. Tästä on saanut kuulla jo vuosia. Itselle juomattomuus ei ole ongelma, mutta monelle muulle valitettavasti on. En tee koskaan siitä numeroa. Nautin vain enemmän krapulattomuudesta ja siitä, että voin valita olla juomatta. Otan kyllä lasillisen tai pari, jos tekee mieli tai näen asian jotenkin tarpeelliseksi. Mieluummin tanssin selvinpäin, ja vielä mieluummin vietän vähäisen vapaa-aikani rauhassa tai ystäviä nähden, rauhassa.

    • Ilmeisen yleinen ongelma toi juomattomuus – niinku niiden juopottelijoiden näkökulmasta :D En toki tiedä, minkä ikäisiä esimerkiksi tähän kommentoineet lukijat ovat, mutta olisi aika mielenkiintoista tietää, onko tää yleistä justiinsa 18-20 -vuotiaiden keskuudessa vai vieläki vanhempien……

    • Mähän lähentelen jo kolmeakymppiä, että hellurei, ongelma ei siis ole poistunut ;)

  10. Tosi hyvä kun näistä asioista kirjoitellaan ja tuntuu, että yhä useampi nuori ei juo alkoholia lainkaan. Toki voi olla , että kulutus pysynyt samana mutta jostain luin , että alkoholinkäyttö nuorten keskuudessa olisi vähentynyt ja se olisi loistojuttu!! Suurina määrinä se aiheuttaa niin paljon haittoja ei vaan juojalle itselle vaan joskus myös muiille .:/ Kohtuukäyttöhän ei niitä ongelmia aiiheuta niinkään paljoa. Ite en juo ollenkaan ja olen erittäin tyytyväinen asiaan! ;)

    • Hyvähän tietysti olisi, jos juopottelu ei olis niin kiehtova juttu nuorison maailmassa, itekin jostain lukenu, että käyttö olisi keskimäärin vähentynyt! Some on kyllä hyvä vaikutuskanava – olisipa tämmöstä ollu sillon ku itekin oli teini ;) Olis saattanut ottaa jotain hyviä vaikutteita…

  11. Mä oon aina ollut absolutisti. Kyllähän sitä aina välillä saa selitellä, mutta siihen on jo tottunut. En viihdy baareissa, mutta illanistujaisissa ja keikoilla kyllä.

    On hassua joutua puolustelemaan terveellisiä valintoja. Olen ollut sokerilakossa, ja vaikka en oo tehnyt siitä mitään numeroa, monet ovat ärsyyntyneet asiasta. Miksi? :D Kai ihminen saa päättää mitä kehoonsa haluaa ja mitä ei…

    T: Kiti
    http://www.lily.fi/blogit/katso-tarkemmin

    • Todellakin! On tylsää (ja outoa?) kun pitää selitellä terveyttä edistäviä valintoja. Joko ruokavaliota tai alkoholin käyttöä. Noi ”alotteluhetket” eli ne illanistujaisethan ennen baariin lähtöä on nimenomaan ne parhaat tyttöjen illoissa! :) Eikä niihin kyllä päihtymystä tarvi?!

  12. Mulla taas on niin että vaikka pidänkin treenaamisesta ni se ei ole poissulkenut alkoholinkäyttöä. Musta se vaan on paras rentoutumiskeino välillä ottaa se viinipullo ja unohtaa hetkeks kaikki muu.

    • Jos se toimii sulle rentoutumiskeinona, niin mikä ettei :-) Varmasti elämä eikä treenit kaadu siihen. Eikä mun tarkoitus ollutkaan tässä jeesustella sitä, etteikö treenaava ihminen voisi välillä juoda. Oikeastaan kirjoitin siitä, kun oon niin helpottunut, kun omat asiat on niin kunnossa, ettei mun tarvii enää stressata tai selitellä, miksi en juo… Mulla on ihan muut rentoutumiskeinot sitte tilalla :)

  13. Aloitin juomaan siinä 15-16 ikäisenä, join joka vklp tai joka toinen vklp. Kotibileet oli silloin kova juttu! Sitten 18 täytettyä oli niin upeeta päästä baariin, jossa käytiin monesti keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina. Kivaa oli, juomat oli hyviä ja krapulapäivistä ei tietoakaan! Nyt oon 21v ja tuntuu että oon jo liian vanha bilettämään ja ravaamaan baarissa, juomat maistuu pahalta ja krapulapäivät tuntuu kuolemalta. Nykyään juon ehkä kerran 3 kuukaudessa ja tämäkin kavereiden painostuksesta. Vaikka olen kuitenkin erittäin nuori vielä, tuntuu että nyt ajankohtaista on omakotitalon rakentaminen (ostettiin juuri tontti), koiran ostaminen, lasten hankkiminen, kihlat ja häät.

    • oot kyllä ehtiny bilettää ihan muittenki edestä tuolloin teininä :’D En yhtään ihmettele, jos on jo nähty ja koettu ja muut asiat tuntuu nyt enemmän arvokkailta ja kiinnostavilta! ♡

  14. Joo inhoon noita kuittailuja ku en juo. Ehkä mulla on sit huonoo seuraa, ku ei se kysely tunnu loppuvan koskaan. Ja sit painostuksen alla juon ja se tuntuu karseelle.
    Haluun vaan elää kokonaan ilman alkoholia!:)

    • Mä niin tiedän tunteen! Kyllä kavereitten pitäisi olla sellaisia että hyväksyvät ja haluavat sut seuraan, vaikka et alkoa käyttäisi. …. Pidä linjasta kiinni, jos oma hyvinvointi on tärkeä ♡ Mua harmittaa vähän kun en oo aina uskaltanut niin tehdä….

  15. Mäkin vedin ekoja kännejä 14 v ikäisenä ja siitä se jatkui vuosia. Olen ujonpuoleinen ja tykkäsin siitä, miten alkoholi rentoutti ja teki rohkeammaksi. Kun täytin 18 v kävin joka vkl baarissa. Join koska muutuin rohkeaksi kännissä, eikä ollut muutakaan tekemistä. Toki kävin töissä, mutta joka vkl olin ämpärikännissä baarissa. Sitten 25 v paikkakunta vaihtui ja tuli mies kuvioihin ja alkoholiin tuli totaalikyllästyminen. Nyt olen ollut juomatta viidettä vuotta, ehkä pari kertaa vuodessa juon pari lasia viiniä :) vähän vieläkin tulee sanomista, että ota nyt lasillinen, mutta aika tottuneet kaikki ovat siihen etten juo.

    • Säkin oot ihan hyvän aikaa ehtiny tehdä tuttavuutta Alkon kanssa siis :D Mä kyllä tunnistan ton sun kuvaileman rohkeusjutun… Itekin oon ollu etenkin teininä aika epävarma ja ujo, niin tokihan humalassa sitä ei tarvii stressata. Ja siks vieläki jotenkin kolahtaa pahasti kommentit, joissa kerrotaan että ”oon hauskempi humalassa” eli en kelpaa tällaisena kuin oikeasti olen :/

      Siksi kai nykyinen seura tuntuu hyvältä, kun pitävät musta tällaisena eikä kukaan painosta juomaan, jotta viihtyisi seurassa :D

  16. Itse en muiden alkoholinkäyttöä arvostele, mutta en ala omaakaan käyttöäni jeesustelemaan. Treenaan kovaa ja vedän kännit tasaisin väliajoin. Kumpikaan ei sulje toista pois. Mikään elämäni osa-alue ei tästä kärsi. Humalassa on kivaa, olen sosiaalinen ja näen ihmisiä. Perusarjessa käyn duunissa ja treenaan. En ikinä soita kellekään tai kyläile missään, saatika kutsuisin luokseni ketään. Selvinpäin en illanistujaisiin lähtisi koskaan koska kuolisin tylsyyteen ilman alkoholia :) Näin kolmenkympin jälkeen en enää pysty vetämään kakkos- tai kolmospäiviä.Yksi ilta kerrallaan riittää. Morkkiksia juomisesta en ole kokenut varmaan ikinä..

    • Kuulostaa siltä, että homma toimii sulle mielekkäällä tavalla :) Mun tarkoitus ei ollutkaan jeesustella, oon vaan iloinen kun mun elämäni pyörii ihanasti ilman alkoholia tai painetta käyttää sitä :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta