Muumijumppaa salilla

Katseeni hakeutuu jokaiseen olkapäitä treenaavaan ihmiseen salilla. Kuinka ihailtavalla voimalla käsipainot nouseekin kattoa kohti pystypunnerruksissa. Viparit tekevät pienen vihlaisun omaan olkapäähäni, vaikken edes treenaa. Katsominenkin riittää. Vähän myötäfiilistellen katson myös selkätreeniä tekeviä. Ai että, kulmasoutua ja taljavetoja. Oiken kovia kutosia tai kaseja. Sillain vähän rumasti rykimällä – voimalla niinku!

Kyllä mäkin taas pian!

Tiiättekö sen fiiliksen, kun hetkellisesti menettää jotain, niin yhtäkkiä haluaisikin niin perhanasti sitä. Jos oot flunssassa, etkä pääse lenkille, niin jälkimaininkiyskä ärsyttää kahta kauheammin. Kun just olisi tehnyt mieli juoksemaan. Ja kun tässä tapauksessa olkapää on rikki, haluaisikin ihan liian paljon päästä salille :D Oon itsekin aivan yllättynyt siitä, että ei mua niinkään paljon harmita se, että en pääse nyt hetkeen bodyjammailemaan. Enemmän oon huolissani siitä, kun salilla ei pysty nyt tehdä muuta kuin jotenkuten jalkoja. Aika hassua, että kaikki menee näin käänteisesti.

Snapchat-9222650887305549509

Teen tällä hetkellä kolmijakoisella treeniohjelmalla, ja koska treenejä on viikkotasolla vähiten vuosiin, haluan tottakai panostaa täysiä niistä jokaiseen. Ja nyt kun olkapää tosiaan rajoittaa touhuilut lähinnä jalkojen treenaamiseen, odottavan aika tuntuu kovin pitkältä. Hämmästyin itsekin, kuinka sitä huomaamatta katselee toisten treenaamista. Miettii, ovatkohan muistaneet lämmitellä tarpeeksi hyvin ja pitäväthän tekniikan kasassa. Ihan vaan, jotta ei tulisi tällaisia rajoituksia treenaamiseen. Vaikka eipä sillä, eihän tätä munkaan kiertäjäkalvosintulehduksen alkuperää tiedä. Se vaan tuli ja on edelleen. Melkein viikon tulehduskipulääkekuurin ja levon jälkeen tilanne on ihan sama kuin lähdössä. Vihloo ja sattuu yötä päivää. Jepjep.

Niinpä mä oon nyt sitten vain lepuutellut olkapäätä. Ja vähän käynyt muumijumppaamassa salilla sitä, mitä pystyy ilman käsiä tekemään. Vähän prässiä sillain, että toinen lastaa painot koneeseen. Ja sitten vaan kipitellyt porraskonetta, jotta on päässyt vähän hikoilun makuun. Ilman sitä kun tulee ihan kamala olo. Jopa viikossa. Ehkä tän olkapäävamman tarkoitus olikin muistuttaa mua salitreenaamisen ihanuudesta. Lisätä motivaatiota ja innostusta. Kun niitä joutuu nyt väkisin oikein keräilemään tässä taukoillessa. Jotenkin tossa arjessa noi salitreenit menee jo niin rutiinilla kaiken muun ohessa, että niitä ei oo ehkä osannut samalla tavalla arvostaa kun esimerkiksi hyvälle BodyJamtunnille pääsemistä. Koska salitreenit tulee tehtyä aina säännöllisesti, eikä ne ole samalla tavalla sidonnaisia työvuoroihin tai riippuvaisia ohjaajista tai muista vaihtuvista tekijöistä. Mutta tän pienen vammailun parannuttua voin kertoa, että meen into aika hitsin piukeena töitten jälkeen tekemään selkätreeniä! Ai vitsit, koittaiskin jo se päivä <3

Käythän tykkäämässä blogista Facebookissa , saat suoraan uutisvirtaasi uusimmat päivitykset! Ja jos kiinnostaa, niin matskua löytyy myös snapchatissa nimimerkillä millariutta sekä tietysti Instagramista.

Milla

14 vastausta artikkeliin “Muumijumppaa salilla”

  1. Äh sairastelu ja loukkaantumiset on niin turhauttavia!
    Minä olen ollut viikon flunssassa ja nyt alkaa tuntumaan että tauti on mennyt poskionteloihin vaikka kuinka olen (kerrankin) levännyt.. salille siis seuraavan kerran viikon päästä? Ehkä?
    Tsemppiä kovasti toipumiseen, toivottavasti olkapää ottaa kohta tervehtymispurtin!

    • Yffff. Salille ehkä viikon päästä, kyllä vain. Flunssa on kyllä paha kun siitä ei oikein tiedä, meneekö viikossa ohi levolla vai käykö sit just tolla tavalla, et viikon päästä joutuu lähtee lääkäriin ihnettelee kun pahenee vaan :/ Saati et mitä jälkitauteja voi tulla, jos ei ole varovainen…. että malttia sinnekin:-)

  2. Hei!
    Mä kommentoin jo omista olkapäistä siihen aiempaan postaukseen. Mutta siihen kipeeseen kannattaa käyttää myös kylmää, se vähentää tulehdusta. Siis jääpussia vaikka 3 kertaa päivässä väh 15 minuuttia kerrallaan. Ja vaikka nukkumaan sen jääpussin kans yms. Kylmää ei voi käyttää liikaa sanoi mulle fyssari. Ja se helpottaa kipua! Joten suosittelen 😊 pikaista toipumista edelleen!!

    • Hei ton kylmähoidon oon tainnut kuulla aiemminkin jonkun urheiluvamman kohdalla mut unohtunut vaa ajan myötä! Kiitos vinkistä:)

  3. Tsemppiä ja pitkää pinnaa! Itellä kesti about 3 viikkoa akuutti kiertäjäkalvosintulehdus mutta kyllä se sit helpotti. Huono homma sen sijaan oli polven sivusiteen repeäminen, jonka ansiosta teen lähinnä kuminauhajumppaa ja hermottamiskökköä. Buuuuuu. Jenkkifutis alkoi lupaavasti ja loppu nopeasti. 😑 Toivottavasti vielä tän kesän aikana pääsis ryskiin jefua. 💙 Se on jännä miten sali-innostus kalpeni samantiän kun pääsi taas joukkuepallopelin makuun.😂

    • Ai sullakin on ollu tää sama vaiva? Kuinka paljon se rajoitti sun arkisia tekemisiä? Olitko töissä sillon? Ku jotenkin tää on tosi turhauttavaa ku ei pysty ees pyykkiä levittää narulle tai tiskikonetta tyhjentää. Ja ku ei tiä et kauan kestää vielä :ff

      Ai sullakin on nyt semmonen vuorostaan… Kille tais olla oikeessa ku sano et muualla noi vammat syntyy ku itse salitreenissä:D Onko toi kuinka pitkä prosessi kuntouttaa? Ja kyllähän onneksi salitreeni tukee tota toista lajia! Tärkeintä on että syttyy se innostus jotain lajia kohtaa ♡ Muista olla onnellinen siitä!

  4. Ymmärrän hyvin sun fiiliksen! Ite olin samassa tilanteessa syksyllä, kun rikkinäinen polvi esti kaiken paitsi varovaisen yläkropan reenaamisen ja voin sanoa että turhautti… Mutta onneks pystyi jotain tekemään ja onneks säkin voit jotain tehdä nyt. Varmasti sitä normaalia salireeniäkin arvostaa taas enemmän kun olkapää paranee :) toivottavasti alkais pian helpottaa, tsemppiä paranemisprosessiin!

    • Ai sulla on syksyllä ollu semmonen suo rämmittävänä:/ Tiedät siis tosiaan mistä kyse! Ja eihä tää mun vamma onneksi oo mikää kovin iso ja paha juttu…. Tai et menee toivon mukaan pian ohi :)

  5. Kannattaa jatkaa sitä kipulääkkeiden käyttöä. Jos ei pelkät tulehduskipulääkkeet riitä, lisäks voi ottaa parasetamolia. Paraneminen voi kestää pidempään jos kipua ei hoida. Paranemisia sulle ja toivottavasti pääset pian tositoimiin!

    • Joo siis mulla on nyt loppumaisillaan toi viikon tulehduskipulääkekuuri.. Mut ei oo kyl ollu mitää apua. Parasetamolia ilmeisesti pystyis ottaa samaan aikaan, mut en oo ottanu ku ei ollu mitään puhetta silloin lääkärissä. Ja jotenkin luulin et toi kuuri ja lepo olis auttanut. Mutta koska kipu on koko ajan olemassa nii pakko käydä tänää taas työterveydessä kyselee neuvoa ku emmä pysty tätä kättä vielkää käyttää ja pitäis jo töihinki mennä…

  6. Osaan niin samaistua… Itselläni hormoonitasapaino heittää häränpyllyä ja vissiinkin on tullut treenattua&stressattua itsensä niin loppuun. Ainut ’lääke’ tähän on lepo ja kuulemma ei kuukausi riitä – elikkäs 3kk salitonta aikaa edessä, viikko vasta mennyt :D

    Sen sijaan et surkuttelis ja ahdistuis siitä ettei pääse salille, niin ajattelin ottaa kesästä muuten kaiken irti! Käyn koirien kanssa hitailla metsälenkeillä, ratsastamassa, näen enemmän kavereita ja nautin poikaystävän seurasta muuallakin kuin salilla yhdessä huhkimassa. Kerkee sitä taas parannuttua takasin sinne salille entistä kovemmalla motivaatiolla ja terveemmällä kropalla (: !

    Pikaista paranemista sulle (:

    • Kolme kuukautta salitonta aikaa! Auts :( Sulla on kyllä ihan loistava asenne asiaan! Kesästä vaan kaikki irti. Aikaa rakkaille ihmisille, eläimille ja (muille) harrastuksille <3 Voi että, ite en ehkä ihan viikossa olis pystyny psyykkaa itseäni tohon olotilaan et pointsit sulle. Kiitos tsempeistä tähän suuntaa ja aurinkoista kesää sinnepäin!

  7. Ainiin vielä! Katsoppas lihastohtorin uusin postaus – taisi olla asiaa juuri olkapääongelmista :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta