Sopiva juhlamekko tälle vartalotyypille, kiitos

Taas alkaisi olla se aika vuodesta käsillä, kun pitäisi metsästää juhlamekkoja kesän juhliin. Valmistujaisia, rippijuhlia ja häitä – mitä kaikkia näitä nyt kesäkuukausille osuukaan. Jos ootte jo vuosi sitten lueskelleet mun juttujani, tiedätte, että mekkokriisi koitti samaan aikaan viime vuonnakin. Ja varmaan sitäkin edeltävänä. Ennen mun sirolle vartalolleni sopi kaikenlaiset mekot, mutta nykyaikojen kriisi taitaa johtua kahdesta syystä: a) en ole enää niin sirorakenteinen kuin ennen ja b) kropan malli on muuttunut treenitavan muuttumisen myötä, joten en edes tiedä, minkälainen mekkomalli vartalolleni sopii. Ja vaikka rakastan sitä tunnetta, mikä tulee, kun pukeutuu kropalleen sopivaan mekkoon ja lähtee se päällä liikenteeseen, niitä tulee loppupeleissä käytettyä todella harvoin. Lähinnä kai kesähelteillä ja juhlissa. Ja kumpiakin näitä on vuositasolla aika harvoin.

Eräs suuri syy siihen, miksi tykkään pukeutua mekkoihin, on naisellisuuden tunteen lisäksi se, että niissä ei näytä tai tunnu persjalkaiselta. Tiiättekö – kun on paksut jalat eikä lainkaan keskivartaloa, niin housu-paita -yhdistelmä on jotenkin tukalampi kuin kokonainen mekko. Kunhan vain mekko on oikeanmallinen, luonnollisestikin. Mielestäni mun kropalle sopii parhaiten sellainen ylhäältä mahdollisimman siro ja muutoin muodoltaan A-linjainen. Ennen hyväksyin pelkästään olkaimettomat mallit, mutta nyt oon huomannut, että kyllähän muunkinlaiset käy. Joko mun päässäni on naksahtanut joku juttu paikoilleen tai sitten oon vaan oppinut näkemään kroppani aikuismaisempana ja erilaisena, kuin sillon viistoistakesäisenä. Ja viime aikoina olenkin onnistunut tekemään hyviä mekkolöytöjä kaikkiin tarvitsemiini tarkoituksiin – sekä kesähelteille että hienompiin juhliin!

Snapchat-6298012061507619160

Yleensä (juhla)mekkojen kohdalla ongelma on siinä, että niiden helma tulee johonkin nilkkaan asti, kun tarkoitus olisi olla esimerkiksi polveen. Puhumattakaan maksimekoista :D Ei oo ihan sataviiskytseittämänsenttiselle varrelle tehty. Nyt kuitenkin löysin koko Ideaparkin koluttuani ton ihanuuden ja aion pukea sen siis häihin, joihin mennään vieraaksi ensi kuussa. Kyselin kaupassakin, että eihän se varmasti ole liian lyhyt, mutta kuulemma sopii hyvin juhlaan. Ja sopii myös mulle, sillä kerrankin tosiaan ei tarvitse hukkua juhlamekon sisään! Ja toi on nyt ehkä elämäni ensimmäinen versio, jossa on noin pieni kaula-aukko. Jotenkin oon aina vierastanut sitä, kun näyttää sitten niin isolta tuo yläkroppa. Mutta nyt kun katson kuvista, niin toihan näyttää ihan naiselliselta.

Mitä mieltä ootte? Onks teillä tällaisia mekkokriisejä juhlakauden tullessa? :D Tunnetteko te oman vartalotyyppinne, kun lähdette mekkoa metsästämään? Musta kun on viimeaikoina tuntunut, että en edes enää tiedä, minkälainen kroppa mulla on ja minkälaiseen kolttuun se sopii pukea – oli kyse sitten biitsimekosta tai tästä vähän juhlavammasta mallista. Enkä edes tiedä, johtuuko tää epätietoisuus mun nykyisestä vartalotyypistäni aikuistumisesta, bodaamisesta, leviämisestä vai mistä. Peilikuva tuntuu jotenkin vieraalta, kun iskee mekon sovituskopissa päälle.. Eli joka tapauksessa, aika paha tilanne! :D Onneksi tuo yksi ihana nyt löytyi ja se on kotiutettu, niin kesäkuun juhlien suhteen ei tarvii enää kriiseillä.

Käythän tykkäämässä blogista Facebookissa , saat suoraan uutisvirtaasi uusimmat päivitykset! Ja jos kiinnostaa, niin matskua löytyy myös snapchatissa nimimerkillä millariutta sekä tietysti Instagramista.