Treenaamassa Fitfarmilaisten kanssa

Lauantaina oltiin pitkästäaikaa Fitfarmin pt-päivässä. Multa jäi edellinen tällainen päivä väliin, kun toukokuulle osui juuri samaan aikaan bloggaajatapaaminen A-lehdillä Helsingissä, ja koin sen tärkeämmäksi kuin yhden pt-päivän. Ja hyvin valitsinkin. Mutta nyt pääsin taas treenaamaan jengissä ja tapaamaan muita samahenkisiä hassuja.

Lähdin aamulla kotoa yhdeksän jälkeen, sillä oltiin sovittu mun kaverini kanssa, että mennään heti ensimmäiseen treeniryhmään. Oon kokeillut myös sitä puolenpäivän ryhmää, mutta se on ollut aina ihan täynnä, niin mieluummin valitsee sitten joko aamun ensimmäisen tai iltapäivän viimeisen setin – saa enemmän irti, kun on vähemmän kanssatreenaajia! Aamuryhmässä oli ihan sopivasti porukkaa, mun omaan ryhmääni tuli noin mun lisäkseni viisi henkeä treenaamaan. Ehkä arvaatte, minkä lajin valitsin? Jep, jalat again. Oon kokeillut muitakin lihasryhmiä, mutta tullut kuitenkin siihen lopputulokseen, että jalkatreenissä saa ainakin kaiken tehon irti! Jossain pienemmissä lihasryhmissä kun on käynyt helposti siten, että painot eivät ole just kohdillaan oikeat, ja siten tehoja jää uupumaan. Ja sehän ryhmätreenaamisen heikkous onkin, kaikki treenaa eri painoilla, niin niitä joutuu säätää ja hakea kesken treeni suurinpiirtein kohdilleen.

20160716_153237

Ja noihin treenipainoihin liittyen pakko kertoa, että mulle itseasiassa kävi tässä treenissä siten, että mennessäni edellisen henkilön jälkeen prässiin, sitä kelkkaa alettiin purkaa samantien :D Okei, vaikutan varmaan ulkoisen habitukseni puolesta aika heikolta, oonhan ainoataan 157.5cm pitkä. Mutta kyllä mulla jaloissa voimaa ja kestävyyttä löytyy! Joutu vähän nauraakin siinä asettuessa, että näytänkö mä noin heikolta tosiaan. Mutta kyllähän se pt vastasi ihan fiksusti mun kyseenalaistukseeni: on helpompi lisätä painoja ekojen toistojen jälkeen kuin ottaa pois. No, joka tapauksessa kyllä ne painot löytyi suurinpiirtein kohdilleen. Tehtiin siis kiertoharjoittelutyyppisesti jalkojen kaikkia lihaksia. Reidenojennuksia ja -koukistuksia, prässiä, smithkyykkyä, hackia ja pohkeita eri laitteissa.

Oli ihana tehdä tällaista erilaista treeniä tähän väliin. Koska olihan tämä normaaliin treenitapaani nähden enemmän sykettänostavaa ja hikoiluttavaa. Ja siitähän mä tykkään! Loppupeleissä taisi itseasiassa käydä niin, että nautin enemmän siitä kiertoharjoittelun tuomasta sykevaihtelusta ja pitkistä pumppailu- / tuntumasarjoista, kuin henkisesti ja fyysisesti kovasta treenistä. Lihakset tuntuu näin seuraavana päivänä tehdyiltä, mutta ei kipeiltä. Vaihteluksi ihan jees, mutta nyt kun on päässyt noihin kovien kyykkysarjojen makuun, niin kyllä ens viikolla tekee taas mieli tehdä sellaista! Ehkä tällä kertaa mun oma treenini jäi vähän niiden ”suurinpiirtein oikeiden painojen” varjoon, ja siksi ei jotenkin tullut niin tehtyä oloa kuin yleensä.

20160717_105033

Ei treeni kuitenkaan millään tapa huono ollut, erilainen vain. Kyllähän ne omat tehot periatteessa on vain itsestä kiinni. Kun teet jengissä, niin ei kukaan muu voi tietää, missä kohdassa omaa suorituskykyä meet. Ja pitäisi vain itse puskea kovempaa, ihan omatoimisesti. Mutta kyllähän se on paljon siistimpää, kun siinä on joku sua tsemppaamassa ja jeesimässä, joko pt tai treenikaveri. Ja tuossa kimppatreenaamisessa on tosi paljon tuurista kiinni, kuinka moneen liikkeeseen saat vapaana olevan pt:n sua auttamaan. Jos on kuusi ihmistä ja kolme pt:tä, niin kaikille ei tietenkään riitä jokaiseen sarjaan. Mutta aina johohnkin liikkeeseen kuitenkin. Mun kohdallani kävi siten, että oikeastaan kaikissa liikkeissä painoja oli sen verran vähän, että siitä huolimatta, ettei tarkoitus ollut puskea ja ryskää voimalla, pt painoi manuaalisesti lisää painoa sarjoihin. Ehkä mä oon niin tykästynyt isoihin painoihin ja ryskämiseen, että jotenkin mua tällä hetkellä motivoi enemmän sellainen. Mieluummin prässiin paljon painoa, ja sitten pt voi keventää, jos ei enää nouse. Kuin että tuntumalla pumpataan hitaita toistoja tai ilman painoja tehdään jotain kehonpainojuttuja tms.

Ja joo, siis varmasti tekee tosi hyvää ja tuo vaihtelua ja monipuolisuutta ja mitä kaikkea, kun tekee eri tyyleillä, en mä sitä sano. Mutta huomasinpa vaan, että hitsi vie, mua taitaa motivoida kaikista eniten sellainen kovaa ja korkealta treenaaminen :D Mua viehättää enemmän sellainen voimailutyylinen ryskäminen, kuin sellainen lihasta eri kohdista eri tavalla kuormittava fitnesskisaajalle tyypillinen juttu. Että semmosta. Ja jos tästä sai nyt kuvan, että treeni meni huonosti, niin ei se nyt ihan niinkään mennyt, haha. Halusin vaan avata näitä ajatuksiani tänne. Sillä tavalla kai sen oman jutun löytää. Saitteko yhtään mun ajatuksenvirrastani kiinni, mitä ajan takaa? Taidan olla sellainen keep it simple -tyyppinen treenaaja, ja luotan mielelläni isoihin perusliikkeisiin. Kaikki hifistely ja laitteisiin väärinpäin ja asettuminen ja hassut liikkeet tuntuu jotenkin ihan höhlitä. Eikä sekään kai väärin ole. Ainoastaan mun mielipiteeni. Niin, ja ehkä ens pt-päivässä teen vaihteeksi jotain muuta lihasryhmää. Ehkä selkää? Sekin voi olla aika kova!

 

IMG_20160716_212027

Hikoilun jälkeen oli päivän toinen kiva osuus edessä, kun lähdettiin syömään mun kaverini kanssa. Pistin heinäkuun kelejä uhmaten mekon päälle, ja paineltiin keskustaan palauttavalle aterialle. Niin, ja tietysti BodyActionille tsekkaamaan pt-päivän perinteiset tarjoukset! Ostin ton kuvassa näkyvän hupparin, kun niin halvalla sai ;)

ps. Käythän tykkäämässä blogista Facebookissa , saat suoraan uutisvirtaasi uusimmat päivitykset! Ja arkista matskua löytyy myös snapchatissa nimimerkillä millariutta sekä tietysti instagramista.